Euroopan parlamentti äänesti kuluvalla viikolla EU:n maatalouspolitiikasta (cap) pitkissä maratonäänestyksissä. Enemmistö mepeistä kannatti kompromisseja, jotka perustuivat maatalousvaliokunnan aiemmin sorvaamaan kantaan.
Tuoreessa kompromississa on Suomen kannalta mukana monia tärkeitä linjauksia: tuotantosidonnaisia tukia ja Etelä-Suomen kansallisia tukia voitaisiin jatkaa ennallaan seuraavan seitsemän vuoden ajan, europarlamentti linjaa.
"Parlamentin kanta varmistaa kannattavan ja kestävän maatalouden Suomessa vuoteen 2027 saakka. Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ohjataan entistä enemmän tukia, mutta samalla Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioidaan tukien ehdoissa”, maatalousvaliokunnan meppi Elsi Katainen (kesk.) kertoo äänestyksen tuloksista.
"On ratkaisevaa, että Suomelle tärkeät tuet luonnonhaittakorvauksesta 141-tukeen saatiin mukaan. Järkeä saadaan myös viljelijöitä rasittaneisiin nautojen korvamerkintöjen valvontaan. Myös viljely turvepelloilla voi jatkua."
Yksi maatalousuudistuksen merkittävistä muutoksista on se, että viljelijöiden olisi käytettävä kolmasosa maatalousrahoista ilmasto- ja ympäristöohjelmiin.
Parlamentti ehdottaa, että suorista maataloustuista 60 prosenttia ohjattaisiin perustulo-, tuotantosidonnais- ja uudelleenjakotukeen, 30 prosenttia ekojärjestelmiin ja kaksi prosenttia nuorille viljelijöille. Niin kutsutussa kakkospilarissa – maaseudun kehittämistuissa – kolmasosa rahoituksesta tulisi suunnata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin ja kolmasosa investointeihin.
Enemmistö parlamentin mepeistä päätyi kannattamaan suorien tukien leikkuria. Siten yksittäinen tila voisi saada korkeintaan 100 000 euroa tilakohtaista tukea vuosittain. Suomessa tukikattoon on suhtauduttu varauksella, koska osa Etelä-Suomen tiloista osuisi leikkurin piiriin. EU-johtajien heinäkuussa tehdyn budjettipäätöksen mukaan tukikaton tulisi olla vapaaehtoinen.
Moni komission alkuperäinen ympäristölinjaus lieveni parlamentin käsittelyssä. Esimerkiksi tukien saannin ehtoina mainitut pakollinen paljaan maan kielto, turvepeltojen suojelukirjaus ja viljelykiertovaatimus voitaisiin nyt tulkita Suomelle sopivalla tavalla.
Myös jäsenmaiden ministerit pääsivät tällä viikolla sopuun capista. Ministerit ehdottavat, että suorista maataloustuista viidennes tulisi käyttää ilmasto- ja ympäristötoimiin, eli vähemmän kuin Euroopan parlamentti vaatii.
Seuraavaksi alkavat arviolta puolen vuoden neuvottelut komission kanssa. Uusi cap tullee voimaan vasta vuonna 2023.
MTK:n mukaan EU:ssa tehdyt linjaukset ovat hyvä pohja jatkoneuvotteluille.
”Tämän kauden tukikokonaisuus täyttää jo melko hyvin uudet vaatimukset. Aika pitkälti voidaan jatkaa nykymallin mukaan”, maatalousjohtaja Johan Åberg uskoo.
Kansalliset joustot ovat tervetulleita, jotta politiikkaa voidaan räätälöidä omiin olosuhteisiin sopiviksi, mutta silti yhteisiä tavoitteita toteuttaviksi, MTK muistuttaa.
"EU:n maatalousrahoitus on vastikkeellista. Maatalousyrittäjät sitoutuvat tiukkoihin laatuvaatimuksiin, joita myös valvotaan tehokkaasti. Maatalousyrittäjät ovat valmiita tuottamaan palveluja yhteiskunnalle, mutta pelisääntöjen on oltava reiluja."
"Hallituksen on pidettävä huoli, että näissä vaatimuksissa huomioidaan Suomen olosuhteet ja turvataan viljelijöiden toimintaedellytyksiä", järjestö tiedottaa.
Lue myös:
