Maatalous

Valkoposkihanhien karkottamiskeinot tutkittiin – millään ei ollut selvää vaikutusta lintuihin

Kokeilussa olivat ilmapallot, iso leijapallo, haukkaleija ja lintujen karkotus kävellen.
Lari Lievonen
Valkoposkihanhien karkotuskeinoina kokeiltiin muun muassa haukkaleijaa ja erilaisia ilmapalloja. Laidunnuspaineen mittaamiseksi koealoille vietiin verkkohäkkejä, joiden sisältä linnut eivät yltäneet syömään.

Millään Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimista valkoposkihanhien karkotuskeinoista ei ollut selvää vaikutusta lintuihin. Kokeilussa olivat ilmapallot, iso leijapallo, haukkaleija ja lintujen karkotus kävellen.

Vihreä laservalo oli pois keinovalikoimasta laiterikon vuoksi.

"Mitään keinoista ei voi pitää myöskään kustannustehokkaana", sanoo Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman, joka vastaa valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy -nimisestä tutkimushankkeesta.

Hän painottaa, että kyseessä ovat alustavat tulokset.

Vuoden 2019 alussa alkaneen tutkimushankkeen aikana lintumääriä laskettiin kevät- ja syysmuuton aikana koealoilla ja niiden ulkopuolella.

Hanhimäärien sijaan lintujen aiheuttama laidunnuspaine on tutkimusmielessä parempi mittari kuvaamaan karkotuskeinojen tehoa tai tehottomuutta, sanoo Forsman.

"Nurmen pituus tutkimusaloilla paljastaa hanhien laidunnuspaineen, vaikka emme olisikaan sattuneet olemaan paikalla samaan aikaan hanhien kanssa."

Laidunnuspaineen mittaamiseksi koealoille asetettiin häkkejä, joiden sisältä linnut eivät päässeet nurmea syömään. Vihreän nurmen pituus mitattiin sekä häkin sisältä että sen ulkopuolelta.

"Jos jokin koealalla kokeilussa ollut karkotuskeino olisi ollut toimiva, nurmen pituus olisi ollut lähes sama sekä häkissä että sen ulkopuolella. Mutta näin ei ollut."

Keskimäärin nurmen pituus oli viime keväänä 14–19 senttimetriä häkissä ja 6–13 senttimetriä sen ulkopuolella eri koealoilla. Vaihtelua oli paljon, joissakin paikoissa hanhet söivät käytännössä kaiken vihreän biomassan, kun taas jossakin laidunnus oli vähäisempää.

Ampumalla karkotusta tutkittiin yhteistyönä keskikarjalaisten viljelijöiden kanssa, joilla oli poikkeuslupa lintujen ampumiseen.

Maastoaineistoa ei ole vielä käsitelty, mutta koealoilla oli syksyllä vähän tai ei ollenkaan lintuja, joten aineisto ei ole edustava, kertoo Forsman.

"Siihen tärkeään kysymykseen tutkimuksessa ei saatu vastausta, mikä on ampumisen teho karkotuskeinona."

Elykeskus on toimittanut Lukelle aineiston niistä tiedoista, joita luvansaajat ovat ammutuista valkoposkista ja olosuhteista kirjanneet. Lintuja ammuttiin koko maassa yhteensä 564.

Aineiston perusteella havaittiin, että kun ampumiseen yhdisti muut karkotustoimet ja toistuvan ampumisen, karkottamisen teho parantui.

Tietojen mukaan ammuttujen lintujen kerääminen pois pellolta saattoi tehostaa karkotevaikutusta. "Kuolleet linnut saattavat toimia houkutuskuvien tavoin", kertoo Forsman havainnoista.

Toisaalta raporteissa oli myös havaintoja, että kuolleet linnut houkuttelivat merikotkia, jotka puolestaan karkottivat hanhia pois pellolta. "Ammuttujen lintujen peltoon jättämisen vaikutusta olisi hyvä tutkia edelleen."

Lue lisää

Hallinto-oikeus hylkäsi Luonnonsuojeluliiton valituksen Pirkanmaalle myönnetyistä karhuluvista – valittajat pettyivät oikeuden tulkintaan

Viljelijöillä on keinot ja yhteisymmärrys valkoposkiongelman hoitoon – Varsinais-Suomen ely-keskukselta odotetaan tukea ratkaisulle

Karhujahti on kestänyt nyt viitisen viikkoa ja saaliiksi on saatu 349 kontiota – "Metsästys saattaa pysäyttää karhukannan kasvun, mutta se ei leikkaa kannan kokoa"

Valkoposkihanhien muutto etuajassa – keskiviikon jälkeen muuttosää ei suosi ja hanhet jäänevät Suomeen ruokailemaan