Jos Atria onnistuisi vientiponnisteluissaan, se hyödyttäisi monia muitakin
Suomalainen lihajätti Atria pyrkii lisäämään vientiä myös jalostetuilla tuotteilla. Samaa voi toivoa muiltakin elintarvikeyhtiöiltä. Kotimaisen lihan ekologisuus verrattuna globaaleihin valmisteisiin voisi olla merkittävä valtti myös viennissä.
Kotimaisen lihan hiilijalanjäljen eduista ei puhuta tarpeeksi, sanoo Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström. Kuva: Lari LievonenSuomalaisen elintarvikejätti Atrian uusi strategia on kiinnostava koko suomalaiselle ruokaketjulle. Erityisesti keskittyminen jalostettujen elintarvikkeiden vientiin on hanke, joka onnistuessaan vaikuttaisi myönteisesti koko alaan.
Atria on onnistunut käynnistämään sianlihan vientiä lupaavasti Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Naudanlihaa suomalaisomisteinen elintarvikeyhtiö on vienyt lähinnä Eurooppaan.
Samalla Atriassa on toki huomattu, ettei bulkkituotteiden kauppa ole niin kannattavaa kuin se voisi olla. Jos jalostusastetta on mahdollista myös viennissä nostaa, niin rahaa kertyisi enemmän.
Helppoa tämäkään ei ole, mutta jo yritys on joka tapauksessa tervetullut. Valion esimerkki omien jalosteiden brändäämisestä kansainvälisille markkinoille voi hyvin toimia kannustimena myös liha-alalle.
Kauppa muistuttaa mielellään tuontilihan halvemmista hinnoista.
Jos suomalaisen lihateollisuuden kärkiyhtiö onnistuisi viennissään, se parantaisi paitsi Atrian myös muiden lihatalojen markkina-asemaa kotimaisen keskittyneen kaupan rinnalla.
Kun suomalaiset yhtiöt ovat aiemmin keskittyneet kotimaan markkinoille, kaupalle on ollut aivan liian helppoa käyttää hyväkseen helposti ennakoitavia tuotantomääriä.
Vienti vähentäisi kotimaisille markkinoille tulevan lihan määrää ja ainakin periaatteessa sen pitäisi parantaa teollisuuden ja jopa tuottajan asemaa.
Kauppa muistuttaa mielellään tuontilihan halvemmista hinnoista, mutta kotimaisilla tuotteilla on edelleen etunsa.
Antibioottien hallittu käyttö ja tiukat eläinsuojelukäytännöt ovat edelleen kotimaisen lihantuotannon vahvoja valtteja.
Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström nostaa esille asian, jota ruuasta käytävässä ilmastokeskustelussa ei ole riittävästi huomioitu.
Atrian laskelmien mukaan suomalaisella lihalla on useimmissa tuotekategorioissa jopa puolet pienempi hiilijalanjälki globaaliin keskiarvoon nähden (MT 12.12.).
Gyllströmin mielestä myös kotimaisissa ravintosuosituksissa tämä olisi syytä ottaa reilusti huomioon.
Vaikka Atria uudessa strategiassaan onnistuisi, lihantuottajille Gyllströmin viesti on kuitenkin kylmä.
Lisää rahaa tulee markkinatilanteen pakottamana. Parempi tuotto tulee niille tuottajille, jotka ovat yhtiön omistajia.
Aivan aseeton kotimainen tuottajakaan ei ole. Jos muutkin yhtiöt saisivat viennin käyntiin, kotimaista lihaa tuottavien tilojen asema vahvistuisi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

