Maatalous

"Koko sadosta on sopimukset" – MTK:n peltokasvivaliokunnan pomo toimii niin kuin opettaa: Esa Similä ei tuota villiä tavaraa

”Sitä viljellään, mille on tarve. Asiakas ratkaisee lajikevalinnat", laihialainen maanviljelijä Esa Similä kertoo kylvösuunnitelmansa periaatteen.
Johannes Tervo
”Lämpöistä säätä saisi tulla. Ja kuumaa sadetta noin viikon päästä”, Esa Similä tiivisti toiveensa maanantaina, kun Laihialla oli lämpöasteita hädin tuskin kymmenen. Tiistai oli jo paljon lämpimämpi. Keskiviikoksi ennustetaan hellelukemia.

”Omia peltoja ja vuokramaita on yhteensä noin 200 hehtaaria. Lisäksi urakoin muille sadan hehtaarin verran”, Laihian Kumaalassa asuva Esa Similä kertoo tämän kevään kylvöaloista.

Kauimmaisille lohkoille kertyy tilakeskuksesta matkaa kymmenisen kilometriä. Kolme neljäsosaa viljelyksistä on kuitenkin niin lähellä, että ”koto näkyy, kun on pellolla töissä”.

Lähellä Similän tilaa on myös sadon iso ostaja Laihian Mallas Oy. Yhtiön tehdasalueelle on Similän kuivaajalta 700 metriä. Rahtikuluja ei juuri synny, kun sadon pääostaja on naapurissa.

Tämän kasvukauden kylvösuunnitelmansa Similä sanoo perinteiseksi ja lähes samanlaiseksi kuin viime vuonna.

”Sitä viljellään, mille on tarve. Asiakas ratkaisee lajikevalinnan.”

Tällaiset ovat ratkaisut parinsadan hehtaarin alalle tänä vuonna: mallasohraa sata hehtaaria, vehnää 45, rypsiä 25, rehuhernettä 20 ja ruokahernettä 15 hehtaaria.

”Herneala on nyt maksimissaan. Herneen voi kylvää samalle alalle kerran kuudessa vuodessa”, Similä kertoo.

Viljelykierrossa herne on erinomainen kasvi, sillä se sitoo typpeä maaperään. Hyvä on vehnän kasvaa pellossa, jonka kasvukuntoa herne on edellisenä kesänä parantanut.

Johannes Tervo
Maanantaina Esa Similä kylvi Polartop-entsyymimallasohraa kotinsa lähistöllä Laihian Kumaalassa. Tämä ala on kooltaan kolmisen hehtaaria.

Esa Similä johtaa MTK:n peltokasvivaliokuntaa. MT:n haastattelussa 29.4. hän muistutti, että ”viljamarkkinoille ei ole syytä tuottaa yhtään villiä tavaraa”.

Osoitteetonta viljaa ei pidä kasvattaa, Similä sanoi. Osoitteetonta on sato, josta ei ole tehty viljelysopimusta jo ennen kylvöpäätöstä.

Peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja toimii niin kuin opettaa: Kumaalan pelloilta ja kaukaisemmiltakin lohkoilta kertyvälle sadolle on osoite tiedossa.

”Kaikesta sadosta on sopimus", Similä kertoo.

Rehuherneen hän myy A-Rehulle ja rypsin Avenalle.

”Kaikki muu eli mallasohra, vehnä ja ruokaherne menevät Laihian Mallas -konsernille.”

Similä on lyönyt lukkoon muutakin.

”Tiedän jo, mitä mallasohrasta maksetaan. Olen kiinnittänyt hinnan.”

Johannes Tervo
Kurottaja pitelee 600 kilon säkkiä, josta valuu kylvökoneen säiliöön Polartop-ohran siementä. Polartop on monitahoinen entsyymimallasohra, jonka valkuaispitoisuus on korkea.

Maanantaina Similä täytti kylvökoneen säiliön lannoitteella ja entsyymimallasohran siemenillä.

Neljä metriä leveä kone nielaisi 1 800 kiloa siemeniä ja 2 800 kiloa lannoitetta.

”Sunnuntai-iltana sama määrä riitti runsaan kuuden hehtaarin kylvöön.”

Maanantaina lämpötila nousi hädin tuskin kymmeneen asteeseen. Kun sää pysyi sateettomana, Similä päätti lähteä kylvämään.

”Onpa nämäkin alat kylvettynä ja valmiina kasvamaan, kun tiistaiksi ja keskiviikoksi luvatut kesäiset lämpötilat tulevat.”

Johannes Tervo
Neljä metriä leveän kylvökoneen säiliössä on 2 800 kiloa lannoitetta ja 1 800 kiloa mallasohran siementä. Määrä riittää noin kuudelle hehtaarille, Esa Similä kertoo.

Laihia ja muu Kyrönmaa ovat perinteisesti ensimmäiset kylvöjen aloittajat Pohjanmaan maakunnissa. Tänä vuonna Similä pääsi kylvöihin vappuna.

”Viikon myöhemmin kuin viime vuonna. Nyt olen kylvänyt noin puolet aloistani.”

Valtaosa Similän maista on savisia hienohietamaita.

”Vanhaa merenpohjaa. Täydellisiä viljeltäviä, ne saa vetää vauhdilla. Tuolla mettillä on jonkin verran eloperäisiä maalajeja. Niiden kimppuun mennään vähän myöhemmin.”

Se on vain hyvä, että kylvöt rytmittyvät eri aikoihin, Similä sanoo. Puintiaikaankin tulee pelivaraa, kun kaikki ei valmistu yhdessä rytäkässä.

Johannes Tervo
Valtaosa Esa Similän maista on savisia hienohietamaita, joista vedet menevät nopeasti läpi.

Onko parinsadan hehtaarin viljelyala sopiva? Voisiko maata olla enemmänkin?

”Suuruuden ekonomia toimii tiettyyn rajaan saakka. Nämä parinsadan hehtaarin viljelyksemme hoidamme oman perheen voimin”, Similä kertoo.

Jos alaa olisi enemmän, pitäisi palkata ulkopuolista työvoimaa.

”Se olisi jo oma kuvionsa.”

Johannes Tervo
Polartop-entsyymimallasohra ei ole satoisin lajike, mutta se on kasvuajaltaan aikainen, Esa Similä sanoo. "Aikaisin valmistuvana se pienentää syksyn kuivatuslaskua." Hyvä on sekin, että kaikki sato ei valmistu puitavaksi aivan samaan aikaan.

Lue lisää

Märkyys sotki kylvösuunnitelmat ja virutti satotoiveet – Myllymäen tilalla kylvettiin viljoja kesäkuun puolella ensimmäisen kerran sitten 1980-luvun

Mansikat ovat tänä vuonna mainion makeita – pääsatokausi pari viikkoa etuajassa

Viimeiset kylvöt venyivät tänä vuonna ennätysmyöhäisiksi

"Tämä on tällainen viha-rakkaussuhde rypsin kanssa" – Lämpö antoi kevätrypsille kasvusysäyksen Kyrönjoen varrella