Maatalous

"Ilmastokeskustelu käy nyt ylikierroksilla" – Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi perää malttia ja kaipaa viljelijöille pitkäjänteisiä kannusteita päästöjen vähentämiseen

Tuoretta tietoa maatalouden taloustilanteesta ei saada budjettiriihen alkuun.
Kari Salonen
"Meillä pitäisi olla selkeä toimintasuunnitelma seuraaville 15–20 vuodelle sekä budjetti päästövähennyspalkkioihin. Viljelijät tarvitsevat varmuuden siitä, että päästövähennyksiä kannattaa toteuttaa ja siitä maksetaan", Jyrki Niemi sanoo.

Miksi maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus näyttävät tulkitsevan yhdessä tekemäänsä arviota eri tavoin? Vähenevätkö maatalouden päästöt tulevalla EU-ohjelmakaudella merkittävästi vai ei ollenkaan? Miksi jotkut arvelevat päästöjen jopa kasvavan?

Keskustelu tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on käynyt viime päivinä, hallituksen budjettiriihen alla, kiivaana. Liiankin kuumenneena, Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo.

"Tässä tuohdutaan ja syyllistytään. Maatalouden kannalta olisi kuitenkin tuhoisaa, jos vaihtoehtoja ei etsitä. Yhteiskunta ja asenteet ovat muuttumassa, ja meillä on nyt mahdollisuus sopeutua ja tehdä tarvittavia toimia."

Niemi suhtautuu varauksella sosiaalisessa mediassa liikkuneeseen väitteeseen, etteivät maankäyttösektorin päästöt vähene vaan kasvavat, jos uuden pellon raivaamista vain hidastetaan eikä kielletä.

"Ei uuden pellon raivaus ole lisännyt maatalouden kokonaispinta-alaa. Peltoa myös poistuu maatalouskäytöstä koko ajan", Niemi muistuttaa.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uuden kauden ympäristötoimet vähentävät Suomen maatalouden ilmastopäästöistä 0,9 miljoonaa tonnia.

Ministeri Jari Leppä piti määrää merkittävänä. ”Toivottavasti tämä muuttaa keskustelun sävyä maatalouden päästöistä. Sitä on käyty melko hatarin pohjin ja nyt on tutkittua tietoa", Leppä sanoi MT:n haastattelussa.

Lepän kommentit perustuivat maa- ja metsätalousministeriön sekä Luonnonvarakeskus Luken yhdessä tekemään arvioon siitä, miten Suomen esitys uuden cap-kauden ohjelmaksi vaikuttaisi.

Sunnuntaina Luonnonvarakeskuksen tutkijat arvostelivat maa- ja metsätalousministeriön kantaa Ylellä.

"Kyllä meitä tutkijoita harmittaa se, että ministeriön viestintä on epätäsmällistä. Laskelmien tekijät itse tietävät, että päästöt eivät vähene", Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoi Yen mukaan.

Jyrki Niemi katsoi Ylen haastattelussa, että maatalouden päästövähennyksissä pitäisi päästä nopeampaan vauhtiin.

Miksi MMM ja Luke tulkitsevat yhteistä laskelmaansa näin eri tavoin?

Niemi toteaa, ettei kyseenalaista MMM:n arviota lähes miljoonan tonnin päästövähennyksestä.

"Se on mahdollinen. En näe, että maatalouden kasvihuonepäästöt olisivat kasvamassa nykytoiminkaan, vielä vähemmän uuden cap-kauden suunnitelman toimin."

Hän kuitenkin pohti Ylen haastatteluissa asiaa pitemmällä jänteellä kuin yhden ohjelmakauden tähtäimellä.

"Tulevan cap-kauden vähennys on varsin vaatimaton siihen nähden, mitä maataloudelta odotetaan pitemmällä aikavälillä, osana vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta."

Niemen mukaan yksi EU:n ohjelmakausi on liian lyhyt suuren muutoksen tekemiseen. "Meillä pitäisi olla selkeä toimintasuunnitelma seuraaville 15–20 vuodelle sekä budjetti päästövähennyspalkkioihin. Viljelijät tarvitsevat varmuuden siitä, että päästövähennyksiä kannattaa toteuttaa ja siitä maksetaan."

Niemi kaipaa rohkeampia avauksia maatalouden ilmastopolitiikkaan.

"Maatalouden ilmastopäästöistä yli puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Suurimmat ja nopeimmat vähennykset on mahdollista saada sieltä."

Hänen mielestään turvemaat pitäisi nähdä mahdollisuutena. "On mahdollista luoda riittävän laaja toimenpidevalikoima, josta viljelijät ja maanomistajat voisivat löytää itselleen sopivimpia, päästövähennyksiin houkuttelevia vaihtoehtoja."

Niemi toteaa meillä olevan paljon huonotuottoisia turvemaita, joilla ei välttämättä edes ole tuotettu ruokaa tai rehua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden pitäisi olla vähennysten ykköskohteita.

Osa viljelyssä olevista turvepelloista voitaisiin sopivin kannustimin saada pois maatalouskäytöstä ja osa voitaisiin mahdollisesti jopa ennallistaa, Niemi toteaa.

Lohkoja voitaisiin myös metsittää tai siirtää kosteikkoviljelyyn, jossa vedenpinta pysyy korkealla.

Niemi toteaa, että osalle viljelijöistä turvemaat ovat erittäin tärkeitä. Turvepeltojen osuus on iso esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

"Ilmastotoimien toteutuksen voisikin ehkä aloittaa maan etelä- ja keskiosien turvemaista."

Leppä korosti viime viikolla, ettei ympäristötoimia voi toteuttaa, jos maatalouden kannattavuus on punaisella.

Tuoretta tietoa maatalouden kannattavuudesta ei ole keskiviikkona alkavaan budjettiriiheen tarjolla.

Luonnonvarakeskuksesta kerrottiin Maaseudun Tulevaisuudelle viime viikolla, että maatalouden tämän vuoden tulosennustetta yritetään aikaistaa joko viime perjantaille tai tämän viikon maanantaille. Tänään maanantaina tuli kuitenkin tieto, että julkistaminen lykkääntyy todennäköisesti loppuviikkoon.

Lue myös:

Suomen maatalouden päästöt vähenevät lähes miljoona hiilidioksiditonnia EU:n uuden ohjelmakauden myötä – Leppä: "Toivottavasti keskustelun sävy muuttuu"

Saarikko lataa tiistain budjettipöytään huoltovarmuuden: "Turvepellot osa ruokaturvaa"

Jari Leppä hämmästelee vihreiden maataloustavoitteita budjettiriihen alla – "On päivänselvää, ettei keskusta hyväksy mitään näistä vaatimuksista"

Ohisalo: Peltojen raivausmaksuja käsitellään ensi viikon budjettiriihessä – Leppä järjestää kriisikokouksen kaupalle, tuottajille ja elintarviketeollisuudelle

Lue lisää

Hakkuiden hyväksyntä lisääntyi

Lohenpoikasia havaittiin viime vuotta enemmän Tornion- ja Simonjoessa

Monen viljelijän palkka sulaa olemattomiin, kun polttoaineen, energian ja lannoitteiden hinnat nousevat humisten

Luke valitsi tutkimusnavettojen lypsy- ja seurantajärjestelmien toimittajaksi DeLavalin