Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Maatalous

Hyvästä suomenlampaan villasta maksettu jo kuusi euroa kilolta – villan jalostajat etsivät kilvan kotimaisia sopimustuottajia

Kysynnän kasvu ja hintojen nousu ovat lisänneet suomalaisten lammastilojen intoa lajitella villaa myytäväksi.
Myytävät villat on lajiteltava kerinnän jälkeen. Ostajat hinnoittelevat villan laadun perusteella.

Suomalaisella villa-alalla on tapahtunut parissa vuodessa valtavasti.

”Kyllä nyt tuulee. Tilanne on poikkeuksellinen”, kommentoivat Virtain Villan Anne ja Ari Lehtonen. Yli 20 vuotta alalla toimineet yrittäjät seuraavat nyt mielenkiinnolla, miten kauan villabuumi kestää ja kuinka tilanne lopulta asettuu.

”Varmaan vuosi tai kaksi mennään näin”, Ari Lehtonen arvioi.

Virtain Villalle muutos on tarkoittanut siirtymistä lähes kokonaan rahtikehruuseen eli asiakkaiden omien villaerien jalostamiseen. Niitä riittää, vaikka Virtain Villassa ei kehrätä pieniä villaeriä lainkaan.

Kehruumäärät ovat jonkin verran kasvaneet. Raakavillaa jalostetaan nyt vuosittain noin 25 000–30 000 kiloa.

”Ja kasvuvaraa on vielä, jos sitä tarvitaan.”

Virtain Villan vahvuus on oma pesula, jossa kaikki kehrättävä villa pystytään pesemään. Osa kehräämöistä pesettää villansa ulkomailla.

Pirtin Kehräämö käynnisti viime keväänä toiminnan Mikkelin lisäksi myös Jämsässä, jonne on nyt avattu villan vastaanotto­piste.

”Sinne on jo tuotu villaa, mutta enemmänkin lampurit saisivat tarjota. Etsimme lisää sopimustuottajia”, kehräämön hallituksen puheenjohtaja Olli Nepponen sanoo.

Pirtin kehräämö on kiinnostunut avaamaan villankeräilypisteitä myös muualle, mikäli sopivia lammastiloja löytyy tuki­kohdiksi.

Lampurien omien villaerien kehruu on tällä hetkellä ruuhkautunut, ja lankoja joutuu odottamaan pitkään. Osasyy on Nepposen mukaan brexit, joka on viivästyttänyt villaerien pesua Englannissa. Kehräämö hakee nyt uutta pesuratkaisua Hollannista.

Rahtierien tilanteen odotetaan helpottuvan, kun kaikki koneet Jämsässä saadaan käyttöön.

Rahtikehruun kapasiteettia lupaa kasvattaa myös tänä vuonna Puumalaan perustettu Saima’s spinnery. Ensi kesänä kehruun aloittavan yrityksen tavoitteena on jalostaa noin 30 000 kiloa kotimaista villaa vuodessa, kertoo toimitusjohtaja Sanski Matikainen.

Osa tästä on brändituotteita, joista suurin Tukuwool. Lampaanvillan lisäksi Saima’s ryhtyy kehräämään myös alpakkaa ja kierrätyskuituja.

Keräily on yksi villaketjun merkittävistä pullonkauloista rahti­kehruukapasiteetin lisäksi. Osa lampureista ei ole toimittanut villaa eteenpäin, koska kuljetuskulut ovat syöneet leijonanosan muutenkin pienestä villatilistä.

Pöytyällä luomusuomenlampaiden villasta neulottuja myssyjä mummojen voimin valmistava Myssyfarmi ratkoo nyt ongelmaa rakentamalla keräilyreittejä. Sopimustiloja kiertävien reittien on tarkoitus kattaa lähes koko maa. Yli 200 kilon erät noudetaan suoraan tiloilta ja sitä pienemmät reitin varrelta.

”Sopimustuottajia on saatu hyvin, mutta lisääkin mahtuu. Meillä on kovat kasvutavoitteet ja villaa tarvitaan tuhansia kiloja vuodessa”, Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu kertoo.

Hänen mukaansa villan tarjonta on parantunut. ”Parempaan suuntaan on menty. Mukaan on tullut tiloja, joilla villaa ei ole aiemmin lajiteltu tai toimitettu jalostukseen lainkaan. Niin se markkinatalous toimii. Tarjontaa alkaa tulla, kun kysyntää on.”

Paimiossa toimiva lankayritys Vuonue hankkii villaa muutaman alueellisen keräyspisteen avulla. Pisteet sijaitsevat lammastiloilla ja malli toimii hyvin, yrittäjä Piia Aaltonen kertoo.

Villaa on Aaltosen mukaan ollut saatavilla hyvin. Myyjiksi on tullut myös lammastiloja, joilla villaa ei ole aiemmin hyödynnetty.

”Sen kyllä jo huomaa, että kilpailu kovenee, kun ostajia on enemmän. Osa villan tuottajista kilpailuttaa jo ostajia.”

Rahtikehruun tilanteen Aaltonen sanoo helpottuneen hieman, mutta jonot ovat edelleen pitkiä.

Polvijärvelle vuosi sitten perustetun kehräämön toiminta lähti liikkeelle villahävikin torjumisesta sekä rahtikehruun pitkistä jonoista, yrittäjä Miia Ratilainen kertoo.

Kehräämö ostaa kaikkea hyvälaatuista villaa ja pesee sekä karstaa sitä muun muassa huovutukseen sekä varvasvilloiksi. Rukki saapuu pian, ja langan kehruu alkanee vuoden lopulla.

Varastoissa on nyt noin 2 000 kiloa villaa lähialueen tiloilta sekä harrastekatraista, joita Ratilainen käy keritsemässä. Samalla hän levittää villatietoa ja kannustaa villan jatkojalostukseen.

”Villan keräilyn kehittäminen Itä-Suomessa kiinnostaa meitä myös.”

Kokonaisuudessaan villamarkkinoiden tilanne näyttää nyt hyvältä, Suomen Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen toteaa.

Tekstissä aiemmin mainittujen yritysten lisäksi kotimaisen villan käyttöön panostavat nyt muun muassa Lapuan Kankurit, Sarvijoen kehräämö, Isokummun kehräämö sekä Porin villa ja peite.

”Kysyntää on, ja kaikki myytävä villa löytää kotinsa. Hinnatkin alkavat olla sellaisia, että villaa kannattaa myydä. Oikein hyvästä suomenlampaan villasta on maksettu tietääkseni jo kuusi euroa kilolta.”

Kari Salonen
Vuonueen yrittäjä Piia Aaltonen kertoo, että yhä useampi lampuri on motivoitunut tuottamaan laadukasta villaa jatkojalostukseen. Aaltonen hankkii osan villoista keräyspisteiden kautta. Kuvan keräyspiste ja villapaalain sijaitsevat Piikkiössä. Osa alan toimijoista on ryhtynyt myös noutamaan isoja villaeriä suoraan tiloilta.
Lue lisää

Hajoaako laastari luonnossa ikinä? Kyllä, jos se on nuoren keksijän kehittämä lampaanvillalaastari

Video: Näin lampaan villasta kehrätään rukilla lankaa

Mistä voisi saada luomuvillapaidan? Luomulampaan villa ei ole automaattisesti luomuvillaa, vaikka niin voisi ehkä kuvitella – ensi vuonna säädökset muuttuvat

Ravattulan muinaispuku perustuu hautalöytöön – ahvenanlampaan ja suomenlampaan villasta kehitettiin pukukankaisiin soveltuva lanka