Euroopassa maatalous luhistuu sääntelyn alle, Yhdysvalloissa Trump kosiskelee viljelijöitä keventämällä lannoitetulleja
Ellei Eurooppa ryhdistäydy, kirkasotsainen maailmanparantaminen sataa kevyemmin säänneltyjen markkinoiden hyväksi. Ensimmäiseksi olisi tärkeää saada markkinoille enemmän kestävästi tuotettuja eurooppalaisia lannoiteraaka-aineita.Viljelijät Atlantin valtameren vastakkaisilla puolilla ovat ajautumassa lannoitemarkkinoilla vastakkaisiin suuntiin hallintonsa päätösten seurauksena. Yhdysvalloissa lähes kaikki merkittävät tuontilannoitteet vapautettiin marraskuun puolivälissä niille aiemmin asetuista vastavuoroisista tulleista, EU taas saattaa voimaan lannoitteiden hintoja nostavaa sääntelyä. Vuodenvaihteessa käyttöön otettava CBAM-mekanismi velvoittaa maahantuojat maksamaan hintoja nostavaa hiilitullia, jolla suojellaan EU-valmistajia. (MT 24.11.)
Eurooppa on lannoiteraaka-aineiden osalta vahvasti tuontiriippuvainen, joten lisääntyvä sääntely kasvattaa toimitusketjun kustannuksia ja siten väistämättä nostaa lannoitehintoja, kun lannoitekaupan jättiläisillä – toisin kuin viljelijöillä – on mahdollisuus siirtää nousevat kustannuksensa suoraan myyntihintoihin. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi MT:lle hintojen voivan nousta 40–120 euroa tonnilta.
Yhdysvalloissa taas hallinnon päätös laskee lannoitehintoja ja näin vahvistaa viljelijöiden kilpailukykyä. Se myös todennäköisesti kannustaa kansainvälisiä lannoitevalmistajia viemään nykyistä suuremman osan tuotannostaan Yhdysvaltain markkinoille Euroopan sijaan. Tämä lisää entisestään kielteisiä vaikutuksia eurooppalaiselle maataloudelle, joka on globaalissa lannoitekilpailussa jo valmiiksi altavastaajana.
Lannoitteet ovat yksi suurimmista muuttuvien kustannusten eristä viljatiloilla.
On muistettava, että eurooppalainen maatalous maksaa lannoitteista jo entuudestaan korkeampia hintoja EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle – perustellusti – asettamien suojatullien ja rajoitusten vuoksi. On kestämätöntä, että kotimaista vihreää ammoniakkia lannoiteraaka-aineeksi tuottavia tehtaita ei ole saatu edistettyä ajatusta pidemmälle, vaikka Euroopan riippuvuus kriittisten raaka-aineiden tuonnista on ollut esillä pitkään.
Lannoitteet ovat yksi suurimmista muuttuvien kustannusten eristä viljatiloilla. Niiden hintavaihtelut vaikuttavat suoraan kannattavuuteen, joka on kasvinviljelytiloilla jo valmiiksi erittäin heikko. Tässä tilanteessa hallinnollisista toimista aiheutuvat korotukset ovat myrkkyä koko alalle, sillä kasvinviljelytilojen heikko tilanne ei pysy enää pelkästään maatalouden omana taakkana. Kun hädin tuskin tolpillaan sinnittelevät tilat eivät pysty investoimaan, ongelma siirtyy ketjussa eteenpäin.
Toisaalta kallistuvat lannoitteet pakottavat tilat myös pohtimaan sitä, minkä verran viljaa ylipäätään kannattaa ensi vuonna kylvää. Erityisesti kannattaa nyt pohtia lannoitteista riippumattomia ympäristönurmivaihtoehtoja sekä viljaa parempikatteisia erikoiskasveja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat











