Kuivaus nostaa viljanhehtopainoa luultua enemmän
Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoMoni märkää viljaa myynyt on pettynyt saamaansa tilityshintaan, kun matala hehtolitrapaino on pudottanut maksettua hintaa toisinaan jyrkästi.
Vikaa ei välttämättä ole viljassa, vaan viljanostajien käyttämässä kostean viljan muunnostaulukossa.
Taulukko aliarvioi etenkin ohran ja kauran hehtopainon nousua kuivauksen yhteydessä, sanoo asiasta Helsingin yliopistossa opinnäytetyön kaksi vuotta sitten tehnyt Antti Hietala.
Suomessa on edelleen jonkin verran käytössä vanhan viljakauppalain mukainen kostean viljan muunnostaulukko, kun muutakaan ei ole.
Hietala keräsi kymmeniä viljanäytteitä ympäri maata niin, että samasta erästä otettiin näytteet ennen kuivausta ja kuivauksen jälkeen. Näytteet analysoitiin Eviran viljalaboratoriossa.
Hietalan selvityksessä ilmeni, että ohran ja kauran hehtopainot harppaavat jyrkästi ylöspäin, kun puitua viljaa aletaan kuivata.
Ohranäytteiden hehtolitrapainot nousivat keskimäärin 5,2 kilolla, kun viljaa kuivattiin 18,8 prosentista 12,8 prosenttiin. Kauralla nousua oli hieman enemmän, 5,6 kiloa.
Hietala vertasi todettuja hehtolitrapainon nousuja vanhaan viljakauppalain aikoina käytettyyn muunnostaulukkoon.
Ohran ja kauran hehtopainot nousivat karkeasti kolmekertaisesti verrattuna vanhaan muunnostaulukkoon.
Vehnällä ero oli rehuviljoja pienempi, mutta vehnälläkin muunnostaulukko aliarvioi lievästi hehtopainon nousua.
Syynä saattaa olla viljalajikkeiden muuttuminen. Samoin viljan kuivaaminen on muuttunut lavakuivuriajoista ja kuivureiden esipuhdistimet poistavat tehokkaasti roskia ja muita epäpuhtauksia. Ohran vihneiden pätkät irtoavat viljan kiertäessä kuivurissa, Hietala miettii.
Kyse ei ole viljamarkkinoiden kannalta isosta asiasta, sillä viljan laatua mitataan harvoin kosteana. Käytännössä laatua mitataan kosteana vain silloin, kun vilja myydään märkänä ja kuivataan isoissa yksiköissä, joissa yksittäisen erän laatua ei jälkikäteen enää pystytä selvittämään.
Suomen Viljavalla on isoja kuivureita, samoin kaupalla on omia. Niissä kuivataan ehkä prosentti sadosta. Suurin osa viljanäytteistä tutkitaan kuivatuista eristä.
Yksittäiselle tilalle asialla voi olla kuitenkin merkitystä.
Maaseudun Tulevaisuuteen on vuosien aikana ottanut yhteyttä useita viljelijöitä, joiden elintarvikkeeksi tarkoitetut viljat ovat päätyneet rehuksi tai eivät ole kelvanneet edes eläimille. Muutamassa tapauksessa samaa viljaerää on kuivattu myös muualla ja vilja on ollut moitteetonta.
Hietalan Viljan hehtolitrapainon muutos lämminilmakuivurissa -opinnäytetyöhön voi tutustua Helsingin yliopiston sähköisessä arkistossa. Hakukone löytää selvityksen tekijän nimellä ja kuivaus-sanalla.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
