Liukastuminen pihalla aiheutti aivoinfarktin – maidontuotanto loppui saman tien kahden robotin navetassa

Vielä alkusyksystä lehmät käyskentelivät pihatossa ja navetan laajennus oli menossa, miettii aivoinfarktista toipuva Antti Ollila. Kuva: Anne Anttila

Se oli tavallinen marraskuinen tiistai-ilta, kun haapavetisen Ollilan tilan Antti-isäntä, 38, tuli iltanavetalta.

Pihapolku oli tuttu, samoin kuin kaikki työ- ja toimintatavatkin. Poikkeuksena oli päivän aikana satanut ohut lumikerros.

"Sisälle mennessä liukastuin ja tipahdin istualleni. Otin vaistomaisesti vasemmalla kädelläni vastaan ja tunsin heti lapaluiden seutuvilla kovaa kipua. Suussani maistui myös veri", Ollila kuvailee.

Seuraavana päivänä hän otti kipuihin särkylääkettä ja jatkoi askareitaan.

Torstaina tilanne muuttui täysin.

"Konttasin ja oksensin. Mikään ei auttanut. Mirka oli töissä, mutta onneksi tyttäremme Krista oli sattumalta käymässä kotona. Hän soitti ambulanssin."

"Tyttären sekä onnistuneen hoitopolun ansiosta olen nyt tässä, kotona ja rakastavan perheen ympäröimänä."

Perhe on Mirka ja Antti Ollilalle voimavara, jonka ansiosta perheenisän toipuminenkin on edennyt odotettua paremmin. Kuvassa on osa lapsista, Ava ja Aron, sekä uusin perheenjäsen pikkukoira Liisa. Kuva: Anne Anttila

Antti vietiin suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa hänelle aloitettiin liotushoito. Diagnoosi oli aivoinfarkti, joka oli seurausta niskanikamassa olleen valtimon repeytymisestä.

Vaikka hän pääsi nopeasti hoitoon, pari päivää myöhemmin hänen tilassaan tapahtui yllättävä käänne.

"Aivopaineet nousivat, joten Antti siirrettiin teho-osastolle ja leikattiin. Tila oli kriittinen ja ilman operaatiota mieheni olisi menehtynyt", sairaanhoitajaksi opiskeleva Mirka sanoo hiljaisena.

Vaikka lähtöasetelmat olivat hauraat, nuori ikä ja hyvä fyysinen kunto edesauttoivat Antin nopeaa toipumista.

"Olin kolme päivää teholla ja sairaalassa vain kahdeksan vuorokautta. Kotiuttamista puolsivat Mirkan hoitajatausta sekä perustoimintojeni nopea palautuminen."

"Aivoinfarktista jäi paljon seuraamuksia, kuten väsymys sekä voimakas taustahälyihin reagoiminen. Sen sijaan tasapainohäiriöt kevenevät koko ajan", Antti kertoo.

Epätietoisuus tulevasta laittoi Mirkan tekemään nopeasti ison ratkaisun.

"Kun Antti oli teholla, päätin, että navetta tyhjenee. Asetin etusijalle puolison terveyden, mutta osaltaan päätöstä tuki myös kankea byrokratia."

Antti Ollila sai aivoinfarktin kaatumisen seurauksena ja vain pikainen leikkaus pelasti hengen. Kahden robotin navetta tyhjeni saman tien. Kuva: Anne Anttila

Kun Antti joutui sairaalaan, tilalle oli vaikea saada lomittajaa.

"Lomatoimisto lähetti tekstiviestejä ja vaati virallista hakemusta sijaisavusta, vaikka kyseessä oli ennalta arvaamaton tilanne. Onneksi perhe ja viljelijäkollegat tulivat auttamaan navettatöissä. Ilman heitä olisimme olleet todella pulassa", Mirka kertoo.

Kun viranomaiset pyytelivät lippusia ja lappusia, kollegat tarjoutuivat auttamaan navetan tyhjentämisessä. Kahden robotin navetassa oli 95 eläintä, joista lehmiä oli 60. Tilalla oli meneillään navetan laajennus.

"Viljelijäkaverit hoitivat kaiken, soittivat teurastamolle ja sopivat kuljetuksista. Vain pari viikkoa päätöksestä, niin navetta oli tyhjä", Mirka kertoo kiitollisena.

Maidontuotanto on Ollilan tilalla päättynyt ja virrat katkaistu. Arki jatkuu, mutta terveys edellä. Ensin kuntoudutaan ja sitten katsotaan mihin elämä kantaa, Antti Ollila miettii. Kuva: Anne Anttila

Maanviljely on mennyt Ollilan isäntäparin mukaan kilpajuoksuksi velvoitteita vastaan.

"Paineet ovat tolkuttomat. Pahaa oloa ja väsymystä on paljon, sillä arki maatiloilla on hyvin pitkälle vain kiirettä ja velvoitteista selviytymistä."

"Tämä kaikki käydään terveyden ja parisuhteen kustannuksella. Tiedämme nyt kokemuksesta, että hädän keskellä taho, jonka olisi pitänyt auttaa ja tukea, osoitti välinpitämättömyytensä pesemällä kätensä koko asiasta", Ollilat kertovat.

Mirkan ja Antin mukaan esimerkiksi lomituspalveluiden järjestäjät eivät voi piiloutua sääntöjen taakse.

"Jos säännöt estävät käyttämästä maalaisjärkeä, ne tulisi muuttaa inhimillisemmiksi. Kokemuksesta voimme sanoa, että tällaisella toiminnalla hyvätkin asiat hukkuvat sääntöjen suohon."

Luopuminen maidontuotannosta ei ollut isäntäparille ylitsepääsemätön asia.

"Tärkeintä on terveys. Ensin kuntoudutaan ja vasta sen jälkeen mietitään ammatillista suuntaa. Jos mahdollista, tilalla on edellytyksiä jatkaa kasvinviljelypuolella."

Ovet ovat avoinna ja pariskunta on entistä rohkeampia kokeilemaan uutta. "Sairaanhoitajia tarvitaan aina ja tietotekniikka kiinnostaa minua", agrologiksi (AMK) kouluttautunut Antti suunnittelee toiveikkaana.