Analyysi: Metsäurean poisto maatalouden kasvinsuojeluaineiden listalta tietäisi yhä kahta isoa ongelmaa
EU:n neuvosto on jättänyt kasvinsuojelua koskevaan asetusesitykseen komissiolle lisätietopyynnön. Komissio on ilmoittanut kertovansa 27.3. mennessä, miten se aikoo pyyntöön reagoida.
Komission asetusesitys kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä maataloudessa on Suomelle monin tavoin epäoikeudenmukainen. Kuva: Kimmo Haimi22.3.202311:48
EU komission viimekesäinen asetusesitys kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä maataloudessa on alusta saakka ollut hankala.
Erityisesti kirjaus kansallisista velvoittavista vähennystavoitteista aiheuttaa päänvaivaa Suomelle ja myös monelle muulle EU-maalle. Urean ottaminen mukaan kasvinsuojeluaineiden joukkoon on vähintäänkin kinkkinen asia.
EU:n neuvosto on jättänyt esitykseen liittyen komissiolle lisätietopyynnön. Komissio on ilmoittanut kertovansa 27.3. mennessä, miten se aikoo pyyntöön reagoida. Tämän jälkeen komissiolla on kolme kuukautta aikaa täyttää tietopyyntö.
Ilmapiiri on skeptinen, kuvailee erityisasiantuntija Ari Hörman Suomen edustustosta Brysselistä. Hän arvelee, että lisätiedot eivät tule olemaan kovin dramaattisia.
”Todennäköisesti komissio ilmoittaa, että kaikki selvitykset on jo tehty. Ehkä tulee hieman lisää jostain osioista, mutta tuskin mitään mullistavaa uutta tietoa.”
Esityksessä on Suomen kannalta kolme isoa ongelmaa: urea, kansalliset vähennystavoitteet ja herkkien alueiden määrittely.
Komission laskelmissa 75 prosenttia kaikista Suomessa käytetyistä torjunta-aineista on ureaa. Sitä komissio ei ota huomioon, että sitä käytetään täällä metsätaloudessa juurikäävän torjuntaan. Komission mukaan metsäureaa ei pysty erottelemaan muista torjunta-aineista.
Erotteleminen ei olisi Suomelle ongelma, koska täällä myyntimääriä seurataan ja tilastoidaan tarkasti. Kansallisesti tietoa on tarjolla.
Kritiikkiä komissio saa osakseen myös siksi, että metsätalous ei ole osa ruokaketjua. Miksi siis metsissä käytettävä urea pitäisi huomioida maatalouden torjunta-aineiden käytössä?
Ylipäätään urea ei ole riskituote, Hörman muistuttaa. Sitä käytetään maataloudessa yleisesti lannoitteena. On nurinkurista, että sama tuote voi torjunta-aineena olla riski mutta lannoitteena ei.
Epävirallisissa keskusteluissa on noussut esiin, että urea ei olisikaan kemiallinen kasvinsuojeluaine vaan identtinen luonnossa esiintyvälle yhdisteelle, Hörman kertoo.
Äkkiseltään kuulostaa, että määritelmän muutos voisi ratkaista Suomen ongelman. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.
”Identtisen luonnossa esiintyvän yhdisteen vaikuttavuuden arviointi on tekemättä. Jos se tehdään, avaako lopputulos jonkin uuden ongelman?”
On syytä muistaa, että juurikäävän torjunta on lakisääteistä, ja Suomessa se tehdään pääsääntöisesti juuri urealla. Tarjolla on myös biologisia aineita.
Vaikka Suomessa korvattaisiin metsätalouden urea biologisilla torjunta-aineilla tai ureaa ei ylipäätään enää laskettaisi mukaan kasvinsuojeluaineeksi, käsiin jää kuitenkin kansallinen sitova vähennystavoite.
”Odotamme eniten, että se poistettaisiin. Silloin ei olisi ureaongelmaakaan”, Hörman sanoo.
Jos metsäurea tippuu asetusesityksestä pois, kansallinen vähennystavoite koskee torjunta-aineiden käyttöä pelloilla.
Suomessa on vähennetty kasvinsuojeluaineiden käyttöä maataloudessa aina 1980-luvulta lähtien ja tästä löytyy luotettavaa tilastotietoa. Tätä asetusesitys ei ota huomioon, sillä referenssivuodet ovat 2010-luvulta.
”Epäreilua Suomea kohtaan, koska täällä käyttömäärät ovat 2010-luvulla jo olleet matalia.”
Kirsikkana kakun päällä ovat torjunta-aineasetukseen kirjatut herkät alueet, joilla ei saisi käyttää kasvinsuojeluaineita ollenkaan.
Herkkiä alueita ovat komission esityksen mukaan muun muassa Natura- ja nitraattiherkät alueet. Suomen komissio katsoo olevan kokonaisuudessaan nitraattiherkkää.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja
Juttua muutettu 5.4.2023 klo 11.48. Poistettu kohta, jossa todettiin biologisten juurikäävän torjunta-aineiden menettävän tehoaan keväällä ja syksyllä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
