Viljelijägallup: Viisi prosenttia viljelijöistä aikoo lopettaa ensi vuonna, puolet on hankkinut ainakin osan ensi kesän tuotantopanoksista

Suuret tilat ovat tehneet hankintoja ensi kesää varten enemmän kuin pienet. Yli sadan hehtaarin tiloista 76 prosenttia on hankkinut tuotantopanoksia vähintään jonkin verran. Kuva: Kari Salonen

Puolet viljelijöistä on hankkinut ensi kesää varten lannoitteita, siemeniä ja kasvinsuojeluaineita joko huomattavan osan tai jonkin verran käyttömäärästään.

Tulos selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilta tilaamasta viljelijäkyselystä. Kysely on tehty 27.10.–16.11. DataLaari-verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 848 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan.

Seitsemän prosenttia kertoi hankkivansa tuotantopanoksia vielä loppuvuoden aikana ja 22 prosenttia tekee hankinnat ensi vuoden puolella.

Viljelijöistä 11 prosenttia vastasi, ettei aio viljellä ensi vuonna satokasveja lainkaan tai viljelee vain hyvin vähän.

Tuotantopanosten hankintasuunnitelmia kysyttiin, koska maatalouden kohonneiden kustannusten on arvioitu vaikuttavan viljelyhalukkuuteen ja tuottajien kykyyn ostaa tuotantopanoksia.

Viisi prosenttia viljelijöistä kertoo lopettavansa maatilan pitämisen kokonaan ensi vuonna.

Maatiloja on tällä hetkellä Luonnonvarakeskus Luken tilaston mukaan noin 43 600. Viisi prosenttia siitä on noin 2 200. Tällöin ensi vuonna lopettavia tiloja olisi kaksi kertaa niin paljon kuin tänä vuonna.

Viimeksi yli 2 000 lopettanutta tilaa vuodessa on ollut vuonna 2012. Viime vuodet määrä on ollut noin tuhat lopettavaa vuodessa, kuten tänäkin vuonna.

Lopettajat olisivat kyselyn mukaan pääsääntöisesti yli 55-vuotiaita ja alle 30 hehtaarin tilan viljelijöitä. Tuotantosuunnista ryhmässä muu on eniten lopettajia.

Alle 30 hehtaarin tiloista 9 prosenttia aikoo lopettaa ensi vuonna. 31–100 hehtaarin tiloista lopettamista suunnittelee prosentti. Yli sadan hehtaarin tiloista kolme prosenttia aikoo lopettaa.

Yli 55-vuotiaista kahdeksan prosenttia aikoo lopettaa ensi vuonna, alle 40-vuotiaista prosentti ja 41–54-vuotiaista kaksi prosenttia.

Gallupissa ei kysytty sitä, tuleeko tilalle jatkaja, jos nykyinen lopettaa.

Luken mukaan viidennes viljelijöistä on eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita. Se hyvin todennäköisesti vaikuttaa seuraavien vuosien lopetustahtiin, kun samaan aikaan maatalouden heikko kannattavuus vähentää jatkajien kiinnostusta.

Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähän asti, siirtyvät lopettavien pellot jatkaville tiloille ja tuotantomäärät eivät siltä osin suuremmin muutu.

Muutosta tuotantomääriin voivat sen sijaan tuoda taukoa pitävät tai tuotantoaan paljon muuttavat tilat. Kyselyn mukaan 11 prosenttia tiloista ei aio ensi vuonna viljellä satokasveja tai viljelee vain hyvin vähän.

Sikatiloista 23 prosenttia on vastannut niin. Jos tilat eivät tuota satoa, niin todennäköisesti niillä vähennetään lihantuotantoakin.

Nautatiloista 9 ja viljatiloista 7 prosenttia aikoo jättää satokasvit marginaaliin ensi kesänä. Muun tuotannon tiloista 22 prosenttia ei aio viljellä satokasveja. Tässä ryhmässä tuotanto on muinakin vuosina pienempimuotoista kuin muissa suunnissa.

Tauon pitäminen on pienillä tiloilla yleisempää kuin suurilla. Alle 30 hehtaarin tiloista 15 prosenttia aikoo jättää satokasveja kylvämättä. Suuremmilla tiloilla niin tekee 6–7 prosenttia.

Alle 40-vuotiaista 16 prosenttia ei aio viljellä satokasveja tai viljelee vain vähän. Sitä vanhemmista osuus on noin 10 prosenttia.

Tuotantopanoksia ensi kesälle on eniten hankittu sika-, erikoiskasvi- ja maitotiloilla.

Ensi vuoden puolelle hankintoja jättävät etenkin nautatilat ja maitotilat sekä ryhmään muu tuotanto kuuluvat. Luken kannattavuuslaskelmissa lihanautatiloilla tilanne on ollut tiukin, mikä selittänee hankintojen viivyttämistä.

Suuret tilat ovat tehneet hankintoja enemmän kuin pienet. Yli sadan hehtaarin tiloista 76 prosenttia on hankkinut panoksia vähintään jonkin verran.