0,75 hehtaarilla 10 kilometriä valkosipulia, "Ei viljely niin vaikeaa ole, mutta hirmuisen työlästä se on"

Valkosipulin syötävät kukkaversot Vesa Mättö on jo pääosin kerännyt. Niistä tehdään mausteöljyä. Sipulit saavat kasvattaa kokoaan syksyyn asti. Kuva: Jani Kautto

Vesa Mättö on yksi Suomen harvoista valkosipulin viljelijöistä.

"Pro Agrialta minulle kerrottiin, että valkosipulia viljeltäisiin Suomessa 25 hehtaarilla. Kukaan ei kuitenkaan tunnusta viljelevänsä tätä", Mättö sanoo.

Kokeilijoita on hänen mukaansa kuitenkin paljon. "Jos joku jaksaa kokeilla kaksi vuotta, niin se on jo hyvin. Ei valkosipulin viljely niin vaikeaa ole, mutta hirmuisen työlästä se on."

Mättö viljelee valkosipulia 0,75 hehtaarilla.

"Eihän se paljoa ole, mutta se tekee kuitenkin 10 kilometriä valkosipuliriviä. Paljoa isompaan alueeseen ei ole resursseja, kun tämän viljely on niin käsityövaltaista ja työvoimaa ei pysty palkkaamaan."

Vaimo Sirpa Mättö sekä perheen kaksi lasta auttavat viljelyssä tarpeen mukaan. Mätön poika Santeri on osa-aikaisena kesätöissä valkosipulitiluksilla.

"Ei tätä voisi tehdä, jos koko perhe ei olisi täysillä mukana. Joskus tietysti turhauttaa, kun puheenaiheena perheen ruokapöydässä on aina valkosipuli", Mättö naureskelee.

Mättö aloitti valkosipulin viljelyn 12 vuotta sitten ilman minkäänlaista maataloustaustaa. "Alkuun tämä oli harrastusta, mutta nyt alkaa jo käymään työstä", hän sanoo.

Lajikkeena Mättö viljelee pääasiassa suurikokoista ja voimakasaromista talvivalkosipuli Aleksandraa. Aleksandran siemen on muita lajikkeita kalliimpi, mutta toisaalta myös satovarmempi.

"Kynsistä tulee mahdottoman isoja. Ne pitää pilkkoa neljään osaan mahtuakseen valkosipulipuristimeen", hän paljastaa.

Vaikka Mätön valkosipulit eivät ole virallisesti luomua, niihin ei käytetä torjunta-aineita lainkaan ja lannoitus hoidetaan läheisten kotieläintilojen lannalla.

"Torjunta-aineita emme halua käyttää, sillä käytämme näitä itsekin, kukkavarsista lähtien. Puhtaudella erotumme myös ulkomaisista kilpailijoista. Kotimaisuus ei myyntivalttina useinkaan riitä", hän sanoo.

Talvivalkosipulin sadonkorjuu ja istutus ajoittuvat syksylle. Nostettu sipuli menee kuivauksen ja välivarastoinnin kautta myyntiin. Osa sadosta jätetään istukassipuleiksi. Ennen istutusta pelto kynnetään, kalkitaan ja levitetään lanta. Sitten jyrsitään ja tehdään istutusvaot, Mättö kertoo.

Sipulit lähtevät hyvänä vuonna kasvamaan jo maaliskuun lopulla. Kitkentää tehdään kolme kertaa kesässä. Suurin osa viljelytoimenpiteistä hoidetaan käsityönä.

Mättöä voi hyvällä syyllä kuvata tee se itse -mieheksi. Hän on rakentanut kotitalonsa lisäksi esimerkiksi kuivauslaitteen sekä kylvölaitteen valkosipulille. "Kylvölaitetta ei kuitenkaan enää käytetä, sillä käsin istutettaessa siemen menee aina varmasti oikein päin", hän selittää.

Rikastumaan valkosipulin viljelyllä ei Mätön mukaan pääse. "Mutta kyllä tämä hyvästä harrastuksesta käy."

Myyntituotot ovat pääsääntöisesti kattaneet viljelystä muodostuvat kustannukset. Viime vuosi oli poikkeus, kun sato epäonnistui pahasti kovien pakkasten ja lumenpuutteen vuoksi.

Valkosipulin viljely hoidetaan tilalla ilman minkäänlaisia tukia. Mätön mukaan tukia olisi saanut pinta-alaperusteisesti vain 50 euroa vuodessa.

Hän pitää mahdollisena, että tänä vuonna toiminta saadaan jo kannattavaksi. Kasvustossa on nähtävissä vahvoja kukkavarsia, mikä lupaa hyvää. Vuosien varrella tehdyistä virheistä on myös otettu opiksi ja kehitetty toimintaa.

"Kaikenlaista on kokeiltu. Tiedän hirmu paljon mitä ei pidä tehdä – ja koko ajan enemmän myös mitä kannattaa tehdä."

Mättö perusti vuonna 2012 yrityksen nimeltä Mätön Sillä Sipuli Oy.

Yritys tuottaa istukasvalkosipulia eli valkosipulin kynttä omiin viljelytarpeisiin sekä myyntiin. Mätöllä on sertifikaatti, joka todistaa miehen olevan virallinen istukasvalkosipulin tuottaja.

Tänä vuonna istukassipulia menee ensimmäistä kertaa myös jälleenmyyntiin Hankkijan ja Exotic Gardenin kautta. Kokonaista valkosipulia ja valkosipulinippua myydään tilalta käsin sekä toreilla ja markkinoilla Etelä-Karjalassa.

Mätön mukaan kaikkein tärkeintä on saada markkinat toimimaan ja kysyntää sipuleille. Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä.

Tilamyynti sekä suorat ja positiiviset asiakaskontaktit kannustavat yrittämään.

"Välillä on laitettu kyltti pihan viereen mainostamaan, että täältä saa valkosipulia suoraan pellosta. Parhaimmillaan on ollut sitten kymmenen autoa pihassa. Ne ovat hienoja hetkiä", Mättö tunnelmoi.