Millamagia- ja Neillikka-hiehot matkustavat Farmariin lähes 500 kilometriä Meri-Lapista

Teuvo Lahdenperä taluttaa Nougat-hiehoa ulos. Nougat on varalla lähtemään Farmari-näyttelyyn, jos Neilikka tai Millamagia sairastuu. Kuva: Pekka Fali

Tuula ja Teuvo Lahdenperän maitotila Tornion Kantojärvellä on kaukaisin tila, josta tulee eläimiä Farmariin.

Matkaa kertyy lähes 500 kilometriä ja aikaa pysähdyksineen pitää varata noin seitsemän tuntia.

Hevoskuljetusvaunussa matkalle lähtee kaksi holstein-hiehoa: punaruskea Millamagia sekä mustavalkoinen Neilikka. Varalla on Nougat-holstein, jos jompikumpi sattuu sairastumaan.

"Lypsävien kanssa näin pitkälle matkalle ei voi lähteä", Teuvo toteaa. Hiehoja lähtee kaksi, koska yksinäinen nauta ikävöisi laumaansa.

Lahdenperät ovat näyttelykonkareita. Ensimmäisen kerran he veivät hiehon näyttelyyn vuonna 2004 Tampereelle.

"Iisalmessa, Pellossa ja Haapajärvelläkin olemme käyneet", Tuula luettelee.

"Kolme vuotta sitten Pellossa järjestäjät toivoivat lehmää, jota voi lypsää käsin. Entinen karjakko oli lypsämässä", hän muistelee.

Tämä on Lahdenperien toinen kerta Farmarissa.

Mukaan lähteen myös pariskunnan yhdeksänvuotias tyttärentytär Pinja Kemppainen, joka osallistuu Neilikan kanssa junior handler -kisaan.

Nautoja käytetään näyttelyssä pitkälti samasta syystä kuin esimerkiksi koiria: "Parantaa jalostusarvoa, jos on nimeä", Teuvo toteaa.

Lahdenperät ovat myyneet vuosittain jalostuseläimiä muille tiloille. Mikäli seuraava sukupolvi jatkaa tilalla, Teuvo ja Tuula haluavat jättää heille hyviä jalostuseläimiä.

Teuvon mukaan näyttelytoiminta on hiipumassa.

"Ennen näyttelyitä oli paljonkin. Onko tilallisilla nykyään niin kiire, ettei enää ehdi niihin", hän pohtii.

Lahdenperän tilalla on nyt 18 lypsävää ja noin saman verran nuorkarjaa.

Isommasta karjasta he eivät haaveile.

"Eläimiä pitää olla sen verran, että niitä jaksaa hoitaa hyvin eikä itse pala loppuun", Tuula painottaa.

Robottinavetoiden erinomaisuudesta pariskunta ei ole täysin vakuuttunut.

Parsinavetassa kaikki lehmät tulevat hoidettua päivittäin omin käsin. Teuvo lypsää, ja Tuula ruokkii, rapsuttaa ja harjaa.

Vuonna 1978 rakennettua navettaa on remontoitu omaa ja eläinten hyvinvointia ajatellen, Tuula kertoo.

Lehmät tuntevat hoitajansa hyvin. Tuula herättelee lehmät kutsumalla niitä nimeltä.

Kesäisin ne tulevat laitumelta kiltisti navetan nurkille ja sisään päästyään hakeutuvat omille paikoilleen.

Taudeilta suojautuminen on Lahdenperän tilalla tarkka asia. Omissa vaatteissa vieraita ei päästetä navettaan, vaan heille annetaan haalarit ja tilan kumisaappaat.

Myytävien eläinten kanssa Lahdenperät ovat niin ikään tarkkana.

"Kun myydään eläimiä, niiden pitää olla siinä kunnossa, että itsekin ostaisi", Tuula painottaa.

"Mikäli vasikka ei ole täysin terve, soitamme ostajalle, ettei tule vielä."

Hyväkuntoisista eläimistä Lahdenperät ovat saaneet myönteistä palautetta.

Lue myös: Farmarissa torjutaan eläintauteja tupla-aidoin