Surinan ja pörinän katoaminen uhkaa ruokaturvaa – kansallisella pölyttäjästrategialla halutaan pysäyttää pölyttäjien väheneminen

Muutoksia pölyttäjien määrissä tunnetaan melko huonosti, koska aiheen seuranta on puutteellista. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomessa on laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan. Näin turvataan myös luonnon- ja viljelykasvien pölytys, tiedottaa Ympäristöministeriö.

Strategialuonnoksesta voi antaa lausuntoja marraskuun ajan.

Pölyttäjien väheneminen ympäri maailmaa voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maataloudelle ja ruoantuotannolle, sekä yleisemmin ekosysteemien toiminnalle.

Uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet Suomessa etenkin mesipistiäisissä, jotka kuuluvat Suomen tärkeimpiin luonnonvaraisiin pölyttäjiin. Muutoksia pölyttäjien määrissä tunnetaan melko huonosti, koska seuranta on puutteellista. Muita tärkeitä pölyttäjiä ovat kukkakärpäset ja perhoset. Myös muissa hyönteisryhmissä on pölytykseen osallistuvia lajeja.

”Pölyttäjien väheneminen on herätyskello luontokadon ja sen seurausten vakavuudesta. Pölyttäjien suojelu on sekä paikallisesti että globaalisti tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, mutta voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.

Kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja niiden tarjoaman pölytyspalvelun tulevaisuus. Strategiaehdotuksessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pölyttäjien vähenemistä aiheuttavia syitä torjutaan. Strategialla myös lisätään tietoisuutta pölyttäjistä sekä kannustetaan ja tuetaan eri tahoja ottamaan vastuuta pölyttäjien ja niiden tuottamien palvelujen säilymisestä.

Valmistelussa on tunnistettu pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot.

Toimenpidesuunnitelma sisältää 27 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.

Ehdotus pölyttäjästrategiaksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, jossa oli jäseniä 16 pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen kannalta keskeisestä organisaatiosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen pölyttäjästrategia on merkittävä askel luonnonsuojelussa.

“Strategian tärkeintä antia ovat konkreettiset toimenpide-ehdotukset pölyttäjien suojelemiseksi. Strategian mukaan pölyttäjien elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta tulee lisätä sekä suojelualueverkostoa laajentaa pölyttäjiä silmällä pitäen”, sanoo Luonnonsuojeluliittoa työryhmän kokouksissa edustanut FT Juho Paukkunen.

Rahaa suojeluun haluttaisiin osoittaa maataloustuista.

"Pölyttäjät on otettava huomioon myös torjunta-aineiden vähentämisessä, metsätaloudessa, kaavoituksessa ja viherrakentamisessa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola.