Öljyhamppu tuottaa satoa pienin panostuksin

Öljyhamppu voi kasvaa lähes kaksimetriseksi. Pitkään kasvustoon voi melkeinpä eksyä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Hamppuun ei kovin usein peltoaukeilla törmää.

Viime vuonna öljyhamppua viljeltiin Suomessa 150 hehtaarin alalla.

Suomessa viljeltävä Finola-niminen öljyhamppulajike on hyväksytty EU:n suorien tukien listalle.

Öljyhampun viljelyyn ei tarvita erikoiskoneita, vaan normaalit viljatilan koneet riittävät, hämäläinen neljänä vuotena öljyhamppua viljellyt viljelijä kertoo.

Kasvinsuojeluruiskua öljyhamppupelloilla ei tarvita lainkaan, sillä runsas kasvusto estää tehokkaasti rikkakasvit. Tuhohyönteiset eivät kasvia vaivaa.

Pahkahometta sen sijaan voi esiintyä. Tämän vuoksi öljyhamppu ei sovellu muiden öljykasvien kanssa samaan viljelykiertoon.

Pienillä aloilla linnut voivat syödä suuren osan sadosta.

Hamppu vaatii noin 140 vuorokauden pituisen kasvukauden. Kylvöt kannattaa aloittaa heti, kun maa kantaa. Hamppu ei ole herkkä hallalle, joten kevät- tai syysyöt eivät kasvia säikäytä.

Kylvettäessä kannattaa antaa 60–70 kiloa typpeä. Tällä lannoitemäärällä kasvaa runsas, lähes kaksimetrinen kasvimassa.

”Hamppu ei ole erityisen vaativa viljavuuden suhteen, mutta ojituksen tulee olla kunnossa eikä maa saa olla tiivistynyt. Viljelyteknisesti ei liene esteitä kasvin viljelyalan laajentumiselle. Enemmänkin kysymykseen tulee tuotteen markkinointi, jalostus ja kysyntä”, projektipäällikkö Merja Högnäsbacka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) sanoo.

Siemensatoa Suomessa saadaan noin 500–1 000 kiloa hehtaarilta kasvuolosuhteista riippuen.

Puimaan hamppua pääsee syyskuun puolenvälin jälkeen.

Koska hamppu ei tarvitse kasvinsuojelua, voisi se soveltua hyvin herkille alueille, joissa ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, tai pienille lohkoille, joissa on hankala liikkua suurten ruiskujen kanssa.

Esikasvina hamppu on hyvä, koska sen paalujuuri kuohkeuttaa maata ja rikkakasveja on sen jälkeen pellossa vähän.

Öljyhamppua käytetään elintarvikkeeksi ja rehuihin. Ruuaksi hampun siemeniä voidaan käyttää sellaisenaan, jalostettuina tai öljyksi puristettuna.

Puristuksen sivutuotteena jäävää massaa voidaan käyttää rehuksi, mutta myös ihmisten ravinnoksi. Rehujen valmistuksessa hampulla voisi korvata tuontisoijaa.

Teollisuus voi käyttää öljyhamppua muun muassa öljymaaleihin, polttoaineisiin sekä kosmetiikkaan.

MTT:n kokeissa siemenen öljypitoisuus on ollut noin 35 prosenttia.

Öljyhampussa on muihin viljelykasveihin verrattuna erikoinen piirre, että se saa tietyt ohikulkijat ottamaan itsestään lehtiä.

Öljy- ja kuituhamppu näyttävät samanlaisilta kuin huumausainekäyttöön kasvatettava hamppu.

Huumausainetta öljy- tai kuituhampusta ei saa tehtyä.

Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston Viikin koekentiltä varastettiin kasvamassa ollutta kuituhamppua useita kasveja.

Jotta MT:n haastatteleman viljelijän pelloille ei tule ryntäystä riipimään kasvien lehtiä, tässä jutussa ei kerrota viljelijän nimeä.

Elykeskukset käyvät valvomassa öljy- ja kuituhamppuviljelmien thc-kannabinoidipitoisuudet.

TUURE KIVIRANTA

Avaa artikkelin PDF