Valkoposkihanhet romahduttivat syyskasvien viljelyn – lintuparvien aiheuttamat ongelmat eivät rajoitu vain kevääseen ja nurmiin
Syysviljojen viljelyyn olisi halukkuutta itärajan kunnissa, mutta niitä ei uskalleta edes kokeilla valkoposkien takia.
Kuva: Jukka PasonenValkoposkihanhista kärsivät raskaimmin lintujen muuttoreitillä sijaitsevat nurmitilat, joille hanhien vierailu tarkoittaa pahimmillaan rehupulaa. Mutta myös muilla tiloilla hanhien kevät- ja syysmuutot aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä, kulueriä ja päänvaivaa.
Yksi syysmuuton vaikutuksista näkyy kylvöaloissa. Jo vuosia hanhiongelmasta kärsineessä Keski-Karjalassa syysviljojen viljelyala on vähentynyt vuoteen 2015 verrattuna yli 70 prosenttia.
”Täällä alkoi syysviljojen viljelyala kasvaa 2010-luvun alun jälkeen. Erikoiskasvien viljely oli lisääntymään päin luomutuotantoon siirtymisen vuoksi ja myyntikasveja haluttiin kiertoon mukaan”, kertoo Keski-Karjalan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Katja Turtiainen.
Vaikka syysviljojen viljelyyn olisi halukkuutta, niitä ei uskalleta edes kokeilla valkoposkien takia. Yksivuotiset viljelykasvit sekä seokset ovat yleistyneet ja kasvivalikoima mennyt todella suppeaksi.
Linnuille kelpaavat nurmirehujen lisäksi viljat, öljykasvit, herne, härkäpapu, kumina, kylvetyt siemenet ja lannoitteet.
Liperissä ja Joensuun seudulla syntyivät viime vuonna kevätmuuton aikaan ensimmäiset nurmituhot, tänä vuonna tilanne oli jo paha, kertoo Joensuun seudun maaseutupalveluiden maaseutujohtaja Pertti Iivanainen.
”Syysviljojen kylvöhaluja ei juuri ole, ei ainakaan isommille aukeille.”
Etelä-Karjalan puolella valkoposkihanhet aiheuttavat eniten ongelmia maakunnan pohjoispäässä Parikkalassa. Myös Parikkalassa syyskasvien viljely oli 2010-luvulla paikallisen maaseututoimen mukaan selkeästi nousussa, joka taittui hanhituhojen alettua alueella. Tänä vuonna syyskasveja oli ilmoitettu 60 hehtaaria, mutta hanhet tekivät keväällä niillekin kasvustoille suuret tuhot.
Etenkin luomutuotannossa syysviljat ovat tärkeä osa viljelykiertoa, joten hanhiongelma heikentää optimaalisen viljelykierron toteutumista, kertoo agrologi Hanna Parikka Etelä-Karjalan maaseututoimesta.
Hän lisää ongelmalistalle myös sen, että sadon laatu kärsii hanhien vierailuista, ja rehujen salmonellariski kasvaa. Lisäksi rikkakasvit valtaavat peltoja. Syksyn syöntituhojen lisäksi hanhet heikentävät syysviljojen talvehtimista.
Tuskastuneet viljelijät koettavat jatkuvasti löytää uusia selviytymiskeinoja. ”Osa on kertonut, että pitkä puintisänki tuntuu hiukan ehkäisevän hanhien halua laskeutua lohkolle. Se saattaa säästää ensimmäistä nurmisatoa”, Parikka kertoo.
Hanhet vaikuttavat myös sadonkorjuun aikatauluun.
”Syksyllä kiirehditään korjaamaan kolmas säilörehusato tai joillain kiirehditään korjaamaan vasta toinen sato ensimmäisen viivästymisen vuoksi ja puimaan viljat, jotta ehditään ennen hanhia”, kertoo Turtiainen Keski-Karjalan tilanteesta.
Sekä Keski-Karjalassa että Parikkalassa on havaittu peltojen pintarakenteen muuttuneen huonompaan suuntaan hanhilohkoilla. Vesi seisoo niillä herkemmin.
Muita hanhien teettämiä ylimääräisiä töitä ja kustannuseriä ovat muun muassa puhdistusniitot, uusinta- ja täydennyskylvöt sekä normaalia tiheämpi tarve uusia nurmia.
”Tavanomaisten kiireiden ja hanhien aiheuttamien lisätöiden lisäksi viljelijöiden pitäisi ehtiä korjaamaan jo syntyneitä hanhivahinkoja ja yrittää estää uusien vahinkojen syntyminen”, kuvailee tilannetta Turtiainen.
”Viljelijöiden henkinen jaksaminen on koetuksella, se vaikuttaa tehtyihin viljelypäätöksiin. Tilanne on kestänyt jo vuosia ja ratkaisua ei ole näköpiirissä.”
Valkoposkihanhien syysmuutto
1 Syysmuutto kohdistuu kevätmuuttoa laajemmalle alueelle.
2 Keskimäärin hanhet viipyvät keväällä neljä–viisi viikkoa. Syksyllä pääjoukon viipymä on keskimäärin kuusi viikkoa syyskuun puolivälistä, viimeiset viipyvät joulukuun alkuun asti.
3 Syksyllä pitää kiirehtiä korjaamaan kolmas säilörehusato ja puimaan viljat ennen muuton alkamista. Keväällä ensimmäinen ja paras sato menetetään lintujen suihin.
4 Nurmia yritetään pelastaa viivästyttämällä viljansänkien muokkaamista ja kyntämistä. Tavoite on saada valkoposkiparvet pysähtymään sängille nurmien sijaan.
5 Syysmuuton takia laidunnus saatetaan joutua lopettamaan tavanomaista aiemmin. Se vaikeuttaa laidunnusvelvoitteen täyttämistä.
6 Varovaisuus syyskylvöisten kasvien kylvämisessä. Siemenet ja työ menevät hukkaan, jos ja kun hanhet syövät oraat.
Lue aiheesta lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
