Uuden-Seelannin maatilat istuttavat innolla suojavyöhykkeitä
MATAMATA,
UUSI-SEELANTI (MT)
Maastoltaan mäkinen ja vuoristoinen Uusi-Seelanti on viime vuosina ryhtynyt vahvasti suojelemaan vesistöjään tehokkaan maatalouden ravinnevalumilta.
Laki suojavyöhykkeistä on vasta tulossa, mutta tiloille maksetaan jo tukea puiden istuttamisesta ojien ja purojen varsille. Myös moni alan toimija, kuten meijerijätti Fonterra, vaatii istutuksia omistajatiloiltaan.
Tiroroan 700 lypsävän maitotila Matamatassa Pohjoissaarella on ympäristötyön konkari.
Tracy ja Wynn Brownin laitumilla ei juuri näy jälkiä eroosiosta, vaikka maasto on hyvin jyrkkärinteistä. Takana on 20 vuoden työ, josta tila on saanut useita ympäristöpalkintoja.
”Lähdimme mukaan vesiensuojeluprojektiin 1990-luvulla. Se vain on tuntunut oikealta tehdä niin”, isäntä toteaa vaatimattomasti.
Tila on aidannut ojat pois laitumilta ja istuttanut niiden ympärille puita sekä keskittänyt karjan kulkuväylät hiekkateille. Rinteiden alaosassa on kosteikko, jonka kautta ravinteita myös kerätään talteen suuriin altaisiin. Niistä suodatetut ravinteet kierrätetään lannoitteeksi maissipelloille.
Peltojen viljavuusanalyysi tutkitaan joka toinen vuosi ja lannoitus tehdään vain tarpeen mukaan. Hyvällä hoidolla ja oikealla laidunpaineella rinnenurmet voivat kestää isännän mukaan jopa 50 vuotta ilman uudistusta.
Ympäristöstä huolehtiminen on Browneille luonnollinen tapa työskennellä maataloudessa.
”Ei tämä ole meille uusi ajattelutapa. Haluamme pitää tilan ja alueen kunnossa seuraaville sukupolville”, isäntä ja neljän lapsen isä kertoo.
Tänä vuonna tilalla ei kuitenkaan istuteta lisää puita. Maidon hinta on alle kipurajan, eikä ylimääräistä rahaa ole.
”Puita varten emme ala ottaa lisää lainaa”, isäntä toteaa.
Vesistöjen reunat toimivat Tiroroassa, kuten monella muullakin tilalla, suojavyöhykkeen lisäksi säilytyspaikkana maan uhanalaisille tai harvinaistuville alkuperäispuulajeille.
Charlie ja Helen Lean tilalle puiden tarve on luonut osan elinkeinosta. Tila kasvattaa puiden taimia ja istuttaa kasvattamansa 80 000 taimea vuosittain maatiloille ympäri maata.
Puiden ja istutussuunnittelun kysynnän odotetaan kasvavan, kun aluehallinnot alkavat vaatia istutuksia osana ympäristötyötä.
Osa tilan toimintaa on myös ruiskutuspalvelu, jossa torjunta-aine kohdistetaan suoraan puun juurelle. Näin voidaan käyttää vain viidennes tavanomaisesta kemikaalimäärästä, eikä ainetta päädy vesistöön, Charlie Lean kertoo.
Hän on puustoittanut myös oman tilansa laidun- ja pelto-ojien varret. ”Tästä tulee kaunis jättää lapsille. Maisema muuttuu paremmaksi jo kolmessa vuodessa, puut kasvavat nopeasti.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
