Tulviva Kalajoki tuhosi kymmeniä tonneja säilörehua, viljelijä kritisoi hidasta reagointia — ”Odotettiin, vaikka olisi pitänyt reagoida välittömästi”

Kiintojäästä muodostunut pato sai Kalajoen tulvimaan poikkeuksellisella voimalla. Koskenrannan tilan isäntä Mikko Korte otti tilanteesta kuvaa droonilla. Kuva: Mikko Korte

Tulvavesi teki viikonloppuna tuhoa eri puolilla Pohjanmaata.

Koskenrannan tilalla Yli- ja Alavieskan rajalla vedet nousivat poikkeuksellisiin korkeuksiin. Jokirantaan on tilalta noin 200 metriä.

Toistakymmentä hehtaaria on edelleen veden alla, kertoo maidontuottaja Mikko Korte Koskenrannan tilalta.

Vesi nousee pelloille joka vuosi, eikä moisen hehtaarimääränkään peittyminen ole poikkeuksellista.

Epänormaalia oli kuitenkin se, mihin saakka vesi kohosi viikonloppuna.

Tulvivasta Kalajoesta vesi ryöppysi ensin pelloille ja lopulta tulvapenkereiden yli.

Oli ensimmäinen kerta tilan historiassa, kun tulvavesi ylitti 1950-luvulla rakennetut penkereet.

Kylätielle noussut vesi katkaisi kulkuyhteydet 12 tunniksi. Kuva: Mikko Korte

Tulvavesi katkaisi kulkutiet 12 tunniksi sekä ylsi lopulta kastelemaan rehuauman.

Auman pohjasta jää noin 30 senttiä käyttämättä, yhteensä pilaantunutta säilörehua on kymmeniä tonneja. Ne levitetään pelloille lannoitteeksi, Korte kertoo.

Hänelle tilanne ei ole aiheuttanut suurta huolta, sillä rehua todennäköisesti riittää lehmille hyvin muutenkin. Monella vahingot nousivat vielä suurempiin mittasuhteisiin.

Naapurustossa vesi on kastellut muun muassa asuinrakennuksia.

”Lauantai-iltana oli enemmän maailmanlopun fiilikset”, Korte kuvailee.

Tuolloin oli vielä epävarmaa, mitä vyöryvä tulvavesi aiheuttaa.

”Suurin stressiä aiheuttava ongelma oli, ettei tietoa löytynyt mistään. Paikalliset Facebook-ryhmät olivat ykköstiedotuspaikka. Tietoa pitäisi olla ja sen kulkea paremmin.”

Tulviva vesi sai maiseman muistuttamaan enemmän järveä kuin peltoaukeaa. Kuva: Mikko Korte

Tulvan alle jäi tilalla laitumia sekä sänkipeltoja, jotka on tarkoitus kylvää ensi keväänä.

Haasteita aiheuttavat virtausten pelloille veden kuljettamat roskat: Virtaukset ovat jättäneet jälkeensä esimerkiksi lääke- ja muovipurkkeja.

”Joen mukana tulee kaikenlaista roinaa”, Korte kuvailee. ”Lasipullot ja tölkit ovat hyvinkin vaarallisia.”

Jos joki tulvii myöhemmin keväällä tai kesän aikana, mukana voi olla vielä haitallisempia yllätyksiä.

Kun kunnat joutuvat tekemään ohijuoksutuksia, tulvaveden mukana laitumille voi levitä kolibakteereita.

Kyseiset laitumet on pakko ottaa pois käytöstä, niittää — ja toivoa, että peseviä vesisateita saadaan ennen uutta satoa, Korte kertoo.

Korteperällä tulvi näyttävästi viikonloppuna. Kuva: Mikko Korte

Koskenrannan tila sijaitsee pohjanmaalaisittain korkealla. ”Silmällä sitä ei juuri erota, mutta vähän korkeammalla kuin ympäröivät pellot.”

Onneksi vesi ylitti lopulta kylätien, eikä päässyt pihalle ja navettaan saakka, Korte pohtii.

Satovakuutusta tilalla ei ole, mutta selkeä sääntö esimerkiksi lannoitesäkkien tai muun tavaran säilyttämiseen pelloilla isännällä on: ”Sinne (pellolle) ei yleisesti ottaen jätetä mitään mikä voi sotkeentua tai lähteä veden mukana.”

Tulviva joki on naapurustosta vienyt kesällä esimerkiksi kuivia heinäpaaleja.

Vedet tuovat myös melkoisen siivon, jos tulva nousee sisälle rakennuksiin saakka.

Jääpato Jouhikoskessa. Kuva: Mikko Korte

Virtauksen tulvapenkereille aiheuttamat vahingot on myös korjattava kesän aikana. ”Katsotaan, saadaanko apuja viranomaisilta”, Korte pohtii.

”Mitä oppeja tuli nyt, niin ainakin tiedän teiden korkeudet. Pitää olla paikka, jossa vesi pääsee purkautumaan tulvapenkkojen jälkeen, jotta se ei nouse pihalle päin.”

Tällä hetkellä menossa on niin sanotusti normaali kevättulvatilanne: Vaikka virtaamat ovat kovia, vesi ei nouse penkereiden yli.

Korte kritisoi viranomaisten hidastelua tilanteeseen reagoinnissa.

”Padon edessä oli 50—100 metriä kiintojäätä, jolle ei tehty mitään. Odotettiin, vaikka olisi pitänyt reagoida välittömästi.”

Kun jäämassat lähtivät sunnuntaina aamupäivällä liikkeelle, vedenkorkeus putosi välittömästi.