Ministeri Essayah määritteli, mikä on aktiivitila
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin linjauksen perusteella Suomessa on lähitulevaisuudessa noin 8 500 aktiivitilaa. MT Livessä ministeri korosti myös, että kaikkien maatilojen elinvoimaisuus on tärkeää maaseudun tulevaisuuden kannalta.
Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevan cap-ohjelman sisältöön, arvioi Sari Essayah. Kuva: Jaana KankaanpääAktiivitilan ja -viljelijän määritelmät ja määrittely ovat viime aikoina kuumentaneet tunteita.
Aktiivitila on sellainen, jolla tuotetaan ruokaa. Näin linjasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) keskiviikkona 11.12. MT Live -lähetyksessä.
Tällaisia tiloja on ministerin mukaan Suomessa lähitulevaisuudessa noin 8 500.
”Siinä on se ydinjoukko, jonka kannattavuudesta pitää olla huolissaan.”
Ministeri viittasi hallitusohjelman kirjaukseen, että ruokaa tuottava maatalous on turvattava. Se on ruokavarmuuden kulmakivi, joka täytyy varmistaa.
Viime kesänä peltotukihakemuksia jätettiin noin 42 300. Tilamäärä vähenee noin tuhannella vuodessa.
Ministerin mukaan lähitulevaisuudessa ruokaa tuottavien tilojen lisäksi on 20 000–30 000 muuta maatilaa. Ne voivat saada tuloja esimerkiksi luontoarvokaupasta tai ilmastotoimista. Näille tiloille julkista tukea voisi tulla muista kuin maatalouden rahoituksesta.
Essayah painotti, että maaseudun elinvoimaisuuden kannalta kaikki tilat ovat tärkeitä tuotantosuunnasta riippumatta.
”Ovatko mainitsemasi aktiivitilat siis niitä, joita tulevaisuudessa tullaan tukemaan?” kysyi ministeriltä MT Maatalouden päällikkö Laura Ruohola.
Suoraa vastausta Essayah ei antanut. Hän totesi vastaamisen olevan vaikeaa, koska seuraavaa cap-ohjelmaa ei vielä ole. Hän kuitenkin arveli, että tulevaisuudessa EU:ssa jaetaan sekä maataloustukia että muita maaseudun rahoitustukia.
Mikäli ministeriä on uskominen, Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevan cap-ohjelman sisältöön ja muuhunkin päätöksentekoon EU:ssa.
”Suomi vaikuttaa ytimessä ja vahvasti tuleviin poliittisiin päätöksiin.”
Essayhin mukaan Suomen asemaa parantaa entisestään se, että suomalaisia virkamiehiä on saatu hyville paikoille komissaarien kabinetteihin.
Suomelle on etua myös siitä, että uusi luxemburgilainen maatalouskomissaari Christophe Hansen tulee pienestä maasta kuten Suomi ja on lisäksi viljelijän poika.
”Hansenin kohdalla näkee, että hän ymmärtää erilaisia olosuhteita eri puolilla Eurooppaa.”
Uutista tarkennettu 8 500 aktiivitilan osalta 11.12.2024 klo 15.12.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










