”Rapsi ei ole ollut kannattavuudeltaan parhaasta päästä – minulle se on enemmänkin osa tilan riskienhallintaa”

Anu Ora vei Olli Alikärrin tutustumaan tehtaaseen. Kuva: Sanne Katainen

”Rapsi ei ole ollut kannattavuudeltaan parhaasta päästä, mutta ei heikoimmastakaan. Minulle se on enemmänkin osa tilan riskienhallintaa.”

Näin tuumii maanviljelijä Olli Alikärri Koski Tl:stä.

Hänellä on pitkä kokemus öljykasveista, muistakin kuin rypsistä ja rapsista. Tilalla on vuorollaan viljelty niin sinappia, öljypellavaa kuin camelinaakin.

Rypsin viljelyn Alikärri aloitti suositulla Emma-lajikkeella 1980-luvulla. 2007 hän kyllästyi tuholaisongelmiin ja rypsin heikkoon kannattavuuteen ja heitti sen suhteen hanskat tiskiin muutamaksi vuodeksi.

Mieli muuttui vasta, kun markkinoilla alkoi olla hyviä kevätrapsilajikkeita.

Olli Alikärri viljelee 265:tä hehtaaria, joista 120 on omaa peltoa.

Tilan kasvivalikoimassa on vuosittain hiukan vaihdellen ohraa, kevät- ja syysvehnää, kauraa, kuminaa, nurminadan ja puna-apilan siemenviljelyä, hernettä, härkäpapua ja öljyhamppua.

Sokerijuurikastakin on tuotettu, mutta tällä hetkellä se ei ole viljelysuunnitelmassa.

Kun alaa on paljon, kasvivalikoima on hyvä suunnitella niin, että puinnit jaksottuvat tasaisesti mahdollisimman pitkälle jaksolle. Siinä suurin syy kevätrapsin viljelyyn, Alikärri toteaa.

Laaja valikoima tasaa riskejä. Jos jokin kasvi epäonnistuu tyystin, joku muu paikkaa.

Alikärri sanoo, ettei ole mikään öljykasviasiantuntija.

Tulokset viittaavat muuhun: kaksi viime vuotta ovat olleet sääoloiltaan hankalia, mutta Alikärri on korjannut rapsista 2 500 kilon keskisatoa. Parhaat lohkot ovat tuottaneet yli kolme tonnia hehtaarilta.

Rapsin kylvöalustan valmistelussa pitää olla hyvin huolellinen, hän sanoo. Kun kasvuston saa hyvään alkuun ja tasaiseksi, se vastustaa hyvin rikkoja ja sulkee maanpinnan haihduntatiet.

Seuraava kriittinen vaihe on tuholaistarkkailu.

Kirppaongelmaa ei Alikärrin mukaan viime vuonna ollut, mutta rapsikuoriaiset iskeytyivät kasviin jo ruusukeasteella. Pellolla onkin viihdyttävä tarkkailemassa ajoissa, usein ja mieluiten konttausasennossa, hän korostaa.

Viime kesänä Alikärri ruiskutti kuoriaiset kolmeen kertaan.

Typen hän antaa rapsille parhaimmillaan kolmeen osaan jaettuna. Myös rikin tarpeesta pitää huolehtia.

Osa viljelijöistä sanoo, että jos rapsin pahkahomeruiskutus jää tekemättä, sato leikkautuu tonnilla. Alikärri toteaa, että arviossa saattaa olla vinha perä.

Alikärrin rapsiala on yleensä 20–30 hehtaaria. Tänä vuonna lajikkeena on Drago.

Hän toteaa, että ostajia kiinnostavat eniten kunnon kokoiset erät: vähintään nuppikuorma pitäisi löytyä.

Hintakiinnityksiä Alikärri tekee etukäteen osalle sadosta.