Vesijättömaalle syntyi loistava laidunpelto
POLVIJÄRVI (MT)
Höytiäisen rannalla Polvijärven Ruvaslahden kylässä elelee onnellisia luomulehmiä. Tänään Konttiniemen tila palkitaan valtakunnallisella nurmipalkinnolla.
Valtakunnallisen nurmipalkinnon käy ensimmäistä kertaa pokkaamassa pohjoiskarjalainen maanviljelijä. Polvijärveläisen maatalousyhtymä Konttiniemen nuori yrittäjä Soile Tiainen on asiasta erittäin ilahtunut.
”Meillä lehmiä on laidunnettu aina, ja tänä vuonnakin ne ovat olleet ulkona peräti 120 päivää”, hän sanoo karjan viimeisenä ulkopäivänä rantalaitumilla käyskennellessään.
Soile Tiaisella ja hänen äidillään Vuokko Tanskasella on edessään aitojen purkutalkoot.
Laidunalaa heillä on yhteensä 14 hehtaaria.
Pellot sijaitsevat laiduntamisen kannalta edullisesti navetan läheisyydessä.
”Meillä käytetään lohkosyöttöä eli lehmät menevät aina parhaille laitumille, minkä jälkeen laidun niitetään. Näin pelloista tulee uudestisyntyneitä. Rikkaruohot eivät pääse niitä valtaamaan”, Vuokko Tanskanen selvittää.
Kaikilla nurmilla kasvatetaan muun muassa valkoapilaa, joka nousee ensimmäisen puhdistusniiton jälkeen hyvin kasvamaan ja on erittäin maittavaa lehmille.
Nurmilla noudatetaan viljelykiertosuunnitelmaa. Uudistettavilla aloilla pidetään apilaton välivuosi. Silloin siinä kasvatetaan yksivuotisia viljoja tai virnaa ja raiheinälaidunsekoitusta.
”Kun laitumet ovat hyvässä kunnossa, lehmät lypsävät ihan eri tavalla. Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus nousi alkukesästä”, Soile Tiainen sanoo.
Tilan lehmien keskituotos on 10 000 litraa.
Laitumella Soile Tiainen esittelee neljä päivää sitten poikinutta Jennifer-lehmää, jonka tuotos jo ensikkokaudella oli 11 100 maitokiloa.
Asiantuntija Kaisa Matilainen Pro Agria Pohjois-Karjalasta oli esittämässä Konttiniemen tilaa kilpailuun. Ensimmäisenä perusteena hänellä oli tilalla vallitseva ”kehittämisen draivi”.
Matilainen muistuttaa, että Konttiniemi oli Pohjois-Karjalan ensimmäisiä luomutiloja. Pellot siirrettiin luomuun jo vuonna 1995 ja naudat 2002.
”Tutkimuksissa on osoitettu, että luomumaidossa on tavallista enemmän ihmiselle hyödyllisiä rasvahappoja. Luomulehmien ruokinta perustuu pitkälti säilörehuun ja nurmipalkokasveihin”, Matilainen kertoo.
Polvijärven Ruvaslahdella maatilaa ympäröi Höytiäisen rantaviiva, joka laskeutui nykysijoilleen padon sortumisen myötä vuonna 1859 valtoimenaan Pyhäselkään virranneen vedenjuoksun seurauksena.
”Maaperä on apilalle suotuisaa hiesusavea. Pellot ostettiin suvulle 1900-luvun alussa, joten Soile on nyt viidennen polven Tanskanen, joka tilaa hoitaa”, Vuokko Tanskanen kertoo puolisonsa Lauri Tanskasen synnyintilasta.
Vuokko Tanskanen muistelee, miten jo Laurin äitikin aikoinaan laidunsi lehmät aina ulkona.
”Lapsuudestani minä muistan pehmeän lehmänlannan tursuamisen varpaiden välistä, kun lehmiä haettiin illalla lypsylle”, Soile nauraa.
Hänelle on a ja ö, että pikkuvasikat opetetaan pienestä pitäen liikkumaan ulkona.
”Meillä vasikat laiduntavat luomuehtojen mukaisesti jo kolmen kuukauden iästä lähtien”, Tiainen sanoo.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
