Hintasuojaus ei aina auta – ison kasvihuoneyrityksen sähkölasku voi olla jopa 100 000 euroa päivässä
”Perjantai oli kasvihuonealalle katastrofi. Väliaikaiset tuet eivät auta, järjestelmä on saatava kuntoon.”Kauppapuutarhaliitto julkisti perjantaina hätähuudon sähkömarkkinoiden toimivuuden ja sähkön saatavuuden turvaamiseksi.
Ison, pörssisähköä käyttävän kasvihuoneyrityksen sähkölasku saattaa olla perjantain kaltaisena päivänä kymmenistä tuhansista euroista jopa yli sataan tuhanteen, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes kertoo. Kulujen minimoimiseksi ja sähkön säästämiseksi useat yritykset ovat pitäneet valot pois päältä.
Hän toteaa, ettei liitolla ole tilastoa siitä, kuinka iso osa yrittäjistä on valinnut pörssisähkön ja kuinka moni suojannut hintansa. Paljon sähköä käyttävistä valtaosalla todennäköisesti kuitenkin on vähintään jonkinlainen kiinnitys.
Hintavaihteluilta suojautuminen ei kuitenkaan aina auta.
Sähkömarkkinat ovat monimutkaiset, Remes selittää. On systeemihinta ja aluehinta. Viimeksi mainittu oli perjantaina Suomessa moninkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Vaikka systeemihinnan olisi kiinnittänyt, päälle tulee vielä aluehinta.
”Senkin pystyy kyllä kiinnittämään, mutta usein niin ei ole tehty tai siitä on kiinnitetty vain pieni osa”, Remes kertoo.
Kasvihuoneissa oikeastaan ainoa sähkön säästökeino on laittaa valot pois päältä. Parin tunnin pimeys ei vielä alenna satoa, mutta koko päivä alkaa jo vaikuttaa. Kun kalliin sähkölaskun päälle tulevat satomenetykset, tappiot kertautuvat.
”Perjantain kaltaista tilannetta ei pitäisi koskaan päästä syntymään. Se oli yrittäjille grande catastrophe.”
Remes vetoaa päättäjiin: perjantain kaltaista tilannetta ei pitäisi koskaan päästä syntymään.
”Se oli yrittäjille grande catastrophe.”
Sähkömarkkina ei selvästikään toimi poikkeustilanteissa, hän sanoo. Ei pitäisi olla niin, että kaikkein kallein tuotantomuoto, oli sitä kuinka pieni osuus tuotannosta tahansa, määrittää hinnan.
”Kun tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, hinta nousee järjettömäksi – sillä ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa.”
Miten järjestelmä saadaan kuntoon?
Remeksen mukaan nopeaa ratkaisua ei ole. Pitkällä aikavälillä pitää lisätä tuotantoa.
”Säätövoimaa on saatava enemmän. Uusiutuvassa energiassa on ongelmia, koska sen tuotanto vaihtelee niin voimakkaasti säätilan mukaan. Ydinvoima on hyvä, vesivoima erinomainen vaihtoehto.”
Lisäksi sähkön varastointimahdollisuuksia on kehitettävä, Remes sanoo.
"Itse sähkömarkkinajärjestelmä on saatava kuntoon. Väliaikaisilla tuilla tätä ei ratkaista, ne eivät tilannetta paranna.”
Viime viikon kylmyys ei vielä aiheuta pulaa kasvihuonevihanneksista, koska jakso jäi lyhyeksi, Remes arvioi.
"Mutta epätodennäköinen riski on nyt toteutunut. Mikään ei takaa, ettei se voi toteutua viikon tai kahden kuluttua uudestaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









