Kuntaliitosten jälki pelottaa Kylätoimintaa
Suomen Kylätoiminta ry:tä huolestuttaa, miten lähipalveluiden käy kuntaliitosten seurauksena. Liiton mukaan kokemus on osoittanut, että liitokset keskittävät palveluja ja kansalaisten on sopeuduttava piteneviin asiointimatkoihin.
Kuva: Kari SalonenHallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus koetaan uhkana monissa Suomen kylissä. Suomen Kylätoiminta ry vaatiikin, että kuntaliitosten maaseutuvaikutukset on arvioitava.
Juhlapuheet lupaavat parempia palveluita, mutta muutokset esimerkiksi lähipalvelujen saatavuudessa pelottavat.
”Kokemus on osoittanut, että kuntaliitokset keskittävät palveluja ja kansalaisten on sopeuduttava piteneviin asiointimatkoihin. Näissä tilanteissa asukkaita on kuunneltava ja kohdeltava yhdenvertaisesti”, järjestö vaatii kannanotossaan.
Suomen Kylätoiminta ry muistuttaa, että eduskunta edellytti vuonna 2010 valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon tekemässään kannanotossa maaseutuvaikutusten arviointia sellaisissa päätöksissä, joilla on alueellisia vaikutuksia.
Suomen 4 200 kylää edustava etujärjestö vaatii, että kuntaliitosten maaseutuvaikutukset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Myös valmisteilla olevaan kuntalakiin pitää saada välineitä maaseutuvaikutusten arvioimiseksi.
Arviointi antaa järjestön mielestä myös kuntapäättäjille paremmat mahdollisuudet nähdä kuntaliitosten vaikutukset laajenevien kuntien reuna-alueilla. Samalla turvataan lähidemokratiaa, alueellista tasa-arvoa ja maaseudun palvelurakennetta sekä annetaan maaseudun asukkaille oikeudenmukainen kohtelu keskusten asukkaisiin nähden.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
