Märehtijöiden sinikielitauti levisi Saksaan – leudot talvet suosivat tautia levittäviä polttiaisia
Tautia aiheuttava virus ei leviä elintarvikkeiden välityksellä eikä se tartu ihmiseen.
Sinikielitautia ei ole todettu Suomessa. Taudin varalta vuosittain otetaan säännöllisesti näytteitä muun muassa lampaista ja naudoista. Kuva: Markku VuorikariMärehtijöiden sinikielitautia (bluetongue) on todettu Saksasta, Baden-Württembergin alueelta läheltä Ranskan rajaa. Kyseisellä tilalla on 91 nautaa, joista kaksi oli saanut tartunnan, kertoo Eläinten terveys ETT ry.
Sinikielitauti on polttiaisten levittämä virustauti. Sen aiheuttaja on orbivirus, josta tunnetaan 24 eri serotyyppiä. Saksassa todettu tapaus on virustyyppi BT8:san aiheuttama.
BT8-tartunta todettiin ensimmäisen kerran Keski-Euroopassa vuonna 2006. Poikkeuksellisen leuto syksy ja alkutalvi suosivat polttiaisia ja tauti levisi voimakkaasti vuosina 2007–2009 aina Etelä-Ruotsia ja Britanniaa myöten, ETT kertoo.
Useissa Euroopan maissa aloitettiin rokotukset, joiden avulla epidemia saatiin laantumaan.
Loppuvuodesta 2010 Ruotsi ja Tanska saivat virallisesti sinikielitautivapaan maan aseman Euroopan ensimmäisinä maina, joissa tartuntaa oli esiintynyt.
Vuonna 2015 tauti nosti uudelleen päätään Ranskassa. Viime vuonna siellä todettiin yli 600 tapausta.
Ranskasta tauti levisi Sveitsiin, jossa tartuntoja oli vuonna 2018 yli 130.
Viruksen serotyypit 2 ja 4 ovat 2000-luvun alkupuolella aiheuttaneet lampaiden sairastumisia muun muassa Kreikassa, Sardiniassa Italiassa, Korsikalla, Ranskassa sekä Espanjan saarilla.
Sinikielitautia ei ole todettu Suomessa. Täällä kuitenkin esiintyy polttiaislajeja, jotka voivat teoriassa levittää virusta.
Virus ei leviä elintarvikkeiden välityksellä eikä se tartu ihmiseen.
Talvet pitävät polttiaiset kurissa, joten tartuntariski on pienimmillään. Tilanne voi kuitenkin muuttua talvien leudontuessa, ETT kertoo.
Siellä, missä polttiaisia esiintyy ympäri vuoden, sinikielitautia esiintyy jatkuvasti. Tällaisia maita on muun muassa Afrikassa sekä Intia, Kiina, Yhdysvallat ja Meksiko.
Taudin itämisaika on 4–12 vuorokautta. Kaikki tartunnan saaneet eläimet eivät oireile tai niiden oireet voivat olla erittäin lieviä. Kaikkia oireita ei ilmene samalla eläimellä tai edes samassa karjassa. Vakavimmat oireet todetaan yleensä lampailla, naudat ovat usein oireettomia.
Sinikielitauti on lakisääteisesti vastustettava helposti leviävä eläintauti. Eläinlääkärin sekä eläimen omistajan tai haltijan on välittömästi ilmoitettava tautiepäilystään virkaeläinlääkärille.
Epäilyn perusteella eläimen pitopaikalle määrätään eläinten siirto- ja muita rajoituksia mahdollisen tartunnan leviämisen estämiseksi.
Jos kyseessä on sinikielitauti, perustetaan tilan ympärille suoja- ja valvontavyöhykkeet, joilla taudille herkkien eläinten liikkumista ja kuljetuksia on rajoitettu.
Sinikielitaudin varalta Suomessa otetaan vuosittain säännöllisesti näytteitä nautakarjoista, lampaista, vuohista sekä luonnonvaraisista märehtijöistä. Lisäksi seurataan polttiaisten esiintymistä.
Ulkomailta tuotavat märehtijät tutkitaan taudin varalta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeiden mukaan.
Lisätietoa sinikielitaudista ETT:n ja Eviran verkkosivuilla
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
