Broileritilat sinnittelevätyksityisen turpeen varassa
Turve on monien hyvien puoliensa vuoksi ollut broilerien yleisin kuivikemateriaali noin kymmenen vuotta. Saatavuuden heikennyttyä sen rinnalle on palannut aiemmin yleisesti käytetty kutteri. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoBroileritilat ovat muiden kotieläintilojen tavoin kamppailleet turvepulan kanssa jo useamman kuukauden.
”Olemme yksityisten toimijoiden varassa. Teemme kaikkemme, että pysyisimme kotimaisessa”, Atrian siipikarjayksikön eläinlääkäri Petri Ylisoini kertoo.
Tuontiin ulkomailta liittyy liikaa hygieniariskejä, joita broileritilat eivät halua.
Kotimaisen turpeen etsintä on onneksi tuottanut tulosta. Turvepula ei ole ainakaan vielä estänyt yhtään Atrian tuottajista ottamasta uutta lintuerää vastaan.
Ylisoini on jo varovaisen toiveikas, että talvesta selvitään.
”Ei tämäkään taida meitä vielä nujertaa”, itsekin broilereita kasvattava Ylisoini toteaa.
HK Agri on suositellut tuottajilleen kuivikemäärän lievää vähentämistä. Lisäksi tiloilla on jo kokeiltu turpeen ja kutterin yhdistelmää, jossa on puolet kumpaakin.
Broilerihallien ammoniakkitasot ovat hieman nousseet, mutta jalkaongelmia ei ole tullut, broilerien alkutuotannon johtaja Jarmo Seikola kertoo.
Kasvattajalle hyvien olosuhteiden ylläpitäminen hallissa on yhdistelmäkuivikkeella haastavampaa. Lämpöä ja ilmastointia tarvitaan tavallista enemmän.
Seikolan mukaan kaikki kuivike on yhä kotimaista ja kutteria on saatavilla hyvin. ”Näyttäisi, että pärjätään.”
Myös Atria tuottajilla kutterin käyttö on Ylisoinin mukaan lisääntynyt.
Höyläyksen sivutuotteena syntyvä kutteri on toistaiseksi oikeastaan ainut toimiva vaihtoehto turpeelle.
Oljen ja ruokohelpin imukyky ei riitä pitämään herkkien broilerien alustaa riittävän kuivana.
Turpeen etu kutteriin verrattuna on pienempi partikkelikoko ja happamuus, joka tappaa bakteereja.
Kutterissa riski jalkaongelmiin on suurempi. Toisaalta turve pöllyää, eikä sovi esimerkiksi kalkkunoiden kuivittamiseen.
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka toteaa, että Suomen broilerien hyvä jalkaterveys on pitkälti turvekuivituksen ansiota.
Lastikan mukaan kehitteillä on myös uusia materiaaleja, mutta niistä ei vielä ole kunnollista käyttökokemusta. Todennäköistä on, että kustannukset olisivat nykyisiä kuivikkeita korkeammat.
Seikola mainitsee vaihtoehdoista oljen. Siinäkin haaste on huono saatavuus märkinä syksyinä. Lisäksi olki pitäisi hygienisoida esimerkiksi pelletöimällä.
Broilerien hyvinvointia seurataan tarkasti. Läänineläinlääkäri saa tiedon, jos jalkatulehdusten määrä tai kuolleisuus nousevat.
Ainakaan toistaiseksi kutterin käytön lisäys ei ole vaikuttanut kumpaankaan, läänineläinlääkäri Maria Pihlajamäki Länsi-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
”Tilanne on samanlainen kuin viime syksynä.”
Kutterin käyttö ei vaikuta myöskään broilerien lannan käyttöön tai varastointiin. ”Se maatuu ja kompostoituu tilan näkökulmasta aivan yhtä lailla”, Ylisoini sanoo.
HK Agrin tuottajista osalla kutteriseoksen käyttö lisää varastointitarvetta. Seikola ei kuitenkaan usko lannan varastoinnin ja siitä eroon pääsyn olevan kovinkaan iso ongelma tiloille.
Broilerin lantaa jalostavan yhtiön kannalta on ongelmallista, jos lannassa on muutakin kuin turvetta. Lanta ei rakeistu tai kompostoidu yhtä hyvin kuin pelkkää turvetta sisältävä, selittää toimitusjohtaja Esa Mäki Biolan Oy:stä.
Bio-Humus ottaa vastaan broilerin lantaa suurelta osalta HK:n sopimustuottajia. Mäen mukaan heille on kerrottu, miten toimia tilanteessa, jossa turvetta ei riitä kuivikkeeksi ja sen sekaan joudutaan laittamaan esimerkiksi kutteria tai purua.
”Kuluva vuosi on ongelmallinen. Ymmärrämme tilojen vaikean tilanteen. Mikäli tilanne jatkuu, toivomme, että tila toimittaa lannan jonnekin muualle.”
TERHI TORIKKA
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
