Maissi valtaa Saksan peltoja
”Ne, jotka viljelevät maissia oman karjansa rehuksi, eivät pysty maksamaan pelloista niin paljon kuin biopolttoaineiden tuottajat”, professori Alexander Stoy kertoo. Jouko Rönkkö Kuva: Viestilehtien arkistoRENDSBURG, SAKSA (MT)
Maissin viljelyn keskittyminen tietyille alueille ärsyttää kuluttajia Saksassa.
”Täällä puhutaan paljon maissiintumisesta”, Kielin ammattikorkeakoulun maatalousosaston professori Alexander Stoy kertoo.
Maatalousosasto on sijoitettu Rendsburgin kaupunkiin, jonka ympäristössä maissin viljely on laajentunut nopeasti. Hieman etäämmällä, hiekkaisilla mailla, ilmiö on vielä voimakkaampi.
”Joillakin seuduilla jopa 70 prosenttia peltopinta-alasta on maissilla. Vastustus on kasvanut viiden vuoden aikana, kun maissin viljely on laajentunut”, Stoy kertoo.
Stoy pitää maissin vastustamista turhana tai ainakin virheellisiin käsityksiin perustuvana.
”Viljelijät ovat saaneet maissista mukavat lisätulot. Ei heiltä voi kieltää maissin viljelyä sen takia, että joidenkin mielestä maisema muuttuu liikaa.”
Stoy ei näe ongelmaksi sitäkään, että maissista puolet menee bioenergian lähteeksi.
”Ei siinä mitään eettistä ongelmaa ole. Me tarvitsemme uusiutuvaa energiaa. Tuulivoimala on siinä huono vaihtoehto. Se rumentaa maisemaa jos mikä. Lisäksi se on meluisa ja vahingoittaa lintuja.”
Saksan tai Schleswig-Holsteinin osavaltion hallitus ei halua suoraan kieltää tai rajoittaa maissin viljelyä.
”Eivät he voi sanoa kenellekään, että sinä et saa viljellä, vaikka muut saavat”, Stoy toteaa.
Sen sijaan puhutaan pakollisesta viljelykierrosta. Kierron pakollisuudesta on keskusteltu myös EU:n tasolla.
Stoyn mukaan maissi ei vaadi kiertoa: ”Sitä voi viljellä kolme, viisi tai kymmenen vuotta samalla pellolla ilman ongelmia.”
Seinäjoen ammattikorkeakoulun opettaja Heikki Koskimies, joka vietti Rendsburgissa muutaman kuukauden vaihto-opettajana, kuuli jatkuvasti valituksia maissista ja sen tuomista ”ongelmista”.
”Kun keskustelu kääntyy maatalouteen, maissi pulpahtaa heti esiin. Ihmiset valittavat siitä, että korkeaksi kasvava maissi sulkee näkymät.”
Lisäksi puhutaan huuhtoutumisesta, eikä maissin käyttö biokaasuvoimaloiden polttoaineena saa yhtään enempää hyväksyntää.
Viljelijöille maissi on varsin kannattava viljelykasvi. Huono puoli on se, että maissille sopivien peltojen hinta on noussut nopeasti.
”Ne, jotka viljelevät maissia oman karjansa rehuksi, eivät pysty maksamaan pelloista niin paljon kuin biopolttoaineiden tuottajat”, Stoy kertoo.
Ammattikorkeakoulun johto näkee maississa kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Stoy puhuukin ponnisteluista maissin hyväksyttävyyden lisäämiseksi.
Ammattikorkean koetilalla etsitään muun muassa sopivia suojakasveja maissille. Samalla selvitetään, miten ne vaikuttavat maissin kasvuun. Niiden oletetaan vähentävän huuhtoutumista maissin korjuun jälkeen.
”Kaikista lisätöistä, kuten suojakasvien kylvöstä aiheutuu kuitenkin kustannuksia viljelijälle. Ne eivät häntä miellytä”, Stoy muistuttaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
