Kotimaisen kasvintuotannon arvo 3,5 miljardia vuodessa
Kansainvälinen kauppa ei juuri tunne valtioiden rajoja, joten tavaroiden lisäksi vaaralliset kasvintuhoojat liikkuvat maasta toiseen enenevässä määrin. Suomeen tuodaan vuodessa 12 miljardia kiloa kasviperäisiä tuotteita, joista 90 prosenttia on puutavaraa.Kasvintuotantoa uhkaavat erilaiset kasvintuhoojat, jotka voivat levitä Suomeen ulkomailta tuotujen kasvisperäisten tuotteiden mukana.
Lähes vuosittain joku uusi kasvintuhooja on livahtanut Suomeen. Uusimpia tulokkaina mainittakoon mansikan punamätä ja tulipolte.
Kotimaisen kasvintuotannon arvo on 3,5 miljardia euroa vuodessa eli noin 1,7 prosenttia BKT:stä. Vuosittain Suomeen tuodaan 12 miljardia kiloa kasviperäisiä tuotteita, joista 90 prosenttia on puutavaraa.Elintarvikkeiden ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden osuus on 7 ja lisäysaineiston 0,2 prosenttia.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat selvittäneet kasvintuhoojien leviämisväyliä ja eri tuotannonaloilla uhattuna olevan tuotannon arvoa.
Tietoa tarvitaan, jotta suurinta vahinkoa aiheuttavien kasvintuhoojien leviämistä voidaan estää tehokkaasti. Selvityksen tekijät muistuttavat, että tulosten perusteella ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä kasvilajeihin tai tuotannonaloihin liittyvästä tuhoojariskistä.
Lisäysaineisto sisältää suuren riskin
Mitä enemmän jotain kasvisperäistä tuotetta tuodaan, sitä pienempi pitoisuus tuhoojia riittää aiheuttamaan suuren niin sanotun tuhoojapaineen. ”Tuhoojat voivat levitä maahan nopeasti eikä niitä kaikkia voida havaita tarkastuksissa”, selittää erikoistutkija Salla Hannunen Evirasta.
Tuhoojapaineeseen vaikuttaa myös minkälaisen tavaran mukana kasvintuhooja kykenee maahan livahtamaan.
Esimerkiksi puutavaran osuus kasvisperäisestä tuonnista on suuri, mutta se ei automaattisesti ole kasvintuhoojien tärkein leviämisreitti. Koivutukeista tuhoojan pitää tavalla tai toisella kulkeutua isäntäkasvilleen. Sama koskee elintarvikkeiden mukana saapuvia tuhoojia.
Sen sijaan lisäysmateriaalin eli taimien, siementen ja pistokkaiden mukana tuhooja pääse suoraan sille sopiviin olosuhteisiin, joten niiden asettuminen tänne on huomattavasti todennäköisempää, Hannunen selittää.
Hän muistuttaa, että siementen mukana voi levitä pääasiassa viruksia, viroideja ja bakteeritauteja. Taimet ja pistokkaat kykenevät tuomaan mukanaan kaikenlaisia tuhoojia.
Suomeen tuodusta lisäysaineistoa suurin osa peltokasvien siemeniä. Esimerkiksi siemenperunoita tuodaan melko vähän, mutta toisaalta niiden mukana maahan livahtavat tuholaiset voivat aiheuttaa perunantuotannolle mittavaa vahinkoa.
Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo -seminaari oli 21.10. Seminaarin materiaali osoitteessa www.evira.fi >
Tietoa Evirasta > Tapahtumat > Tapahtumien materiaalit > Riskinarvioinnin seminaarit > 2014 > 21.10.2014 Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo -seminaari
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

