Luke alensi ennustettaan perunasadosta, viljaennuste ennallaan ‒ herneestä suurin sato 100 vuoteen

Perunaa nostettiin maanantaina Lumijoella. Kuva: Kai Tirkkonen

Luonnonvarakeskus Luke alensi tänään perunan satoennusteen 552 miljoonaan kiloon. Se on prosentin viime vuotta vähemmän ja olisi pienin perunasato sitten vuoden 2015.

Elokuussa julkaistussa Luken ensimmäisessä satoennusteessa perunalle povattiin 563 miljoonaan kilon satoa. Sen jälkeen Länsi-Suomessa rankat sateet tekivät alueittain pahaa tuhoa.

ProAgria arvioi alkuviikosta, että pahimmillaan perunasadot ovat tänä vuonna alueen mukaan 20–30 prosenttia odotettua pienempiä. Etelä-Pohjanmaalla vaihtelut ovat vielä tätäkin suurempia.

Viljasadoksi Luke ennustaa nyt samaa 3,6 miljardin kilon satoa kuin elokuussa.

Sadonkorjuu on viljojen osalta loppusuoralla. Tämän hetken arviot varmistuvat loppuvuodesta, kun maatiloilta saadaan lopulliset satotiedot.

Viime vuonna ohrasato oli pienin lähes 50 vuoteen, ja ohrapulaa koettiin sekä maatiloilla että teollisuudessa. Tänä syksynä ohrasato on jo pääosin korjattu, ja sen määrä, 1,37 miljardia kiloa, kattaa kotimaisen normaalin käytön. Ohrasato on noin kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2021.

Kaurasato on noin 50 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Noin 1,2 miljardin kilon kaurasato täyttää tyhjiksi vajonneet viljalaarit ja takaa kotimaisen kasvavan kauratarpeen. Myös kauran vientinäkymät näyttävät tänä vuonna valoisilta – kauran vienti on ollut vuosittain 300–400 miljoonaa kiloa.

Vehnäsato on hieman keskimääräistä satoa suurempi eli noin 870 miljoonaa kiloa. Viime vuodesta sato kasvoi lähes kolmanneksen.

Ruissatoarvio on samansuuruinen kuin viime vuonna eli vajaa 70 miljoonaa kiloa. Ruissato jää lähes viidenneksen keskimääräistä pienemmäksi, eikä kata vuosittaista kotimaista kulutusta. Rukiin tuonti onkin todennäköistä ennen ensi vuoden satoa.

Ruoka- ja rehuherneen satoarvio tälle vuodelle on lähes 90 miljoonaa kiloa. Määrä on suurin yli 100-vuotisen tilastointihistorian aikana ja kaksinkertainen vuoteen 2021 verrattuna.

Peltoherneen eli ruoka- ja rehuherneen viljelyala, noin 34 000 hehtaaria, on kasvanut parina viime vuonna yhtä suureksi kuin rypsiala ja yhtä suureksi kuin perunan ja sokerijuurikkaan viljelyala yhteensä.

Peltoherneen lisäksi Suomessa viljellään noin 5 000 hehtaarilla tarhahernettä, jonka sadosta suurin osa on pakastehernettä.

Rypsi- ja rapsisato on ennusteen mukaan yhteensä 56 miljoonaa kiloa eli 37 prosenttia viime vuotta suurempi. Ennustetta on leikattu kaksi miljoonaa kiloa elokuusta. Öljykasvisato ei kata kotimaan kysynnästä puoltakaan.

Härkäpavulle ennustetaan 20 miljoonaan kilon satoa. Se olisi 69 prosenttia viime vuotta enemmän.

Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 19. päivänä. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.