Maatalousrahoitus ei välttämättä vähene komission uudistuksessa, arvioi asiantuntija

EU:n jäsenmaille tulee jatkossa enemmän valtaa päättää, miten paljon ne käyttävät rahaa maatalouteen, tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo. LEHTIKUVA /Vesa Moilanen.  

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo, että EU:n jäsenmaille tulee jatkossa enemmän valtaa päättää, miten paljon ne käyttävät rahaa maatalouteen. Hän arvioi, että uudistus ei välttämättä vähennä maatalouden rahoitusta.

Suomelle EU-komission ehdottama maatalouspolitiikan uusi rahoitusjärjestelmä luontuu Niemen arvion mukaan hyvin, mutta se vaatii vielä paljon jatkoneuvotteluja jäsenmaiden ja parlamentin kesken.

”Suomessa on totuttu siihen, että vain osa maataloustuista tulee EU:sta ja merkittävä osa maksetaan omasta kassasta. Monessa muussa EU-maassa maataloustuki on ollut aika pitkälti EU:n kassasta rahoitettua”, Niemi sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa EU-komission budjettiesityksen suurin muutos maatalouspolitiikassa onkin rahoitusrakenteen muutos, kun niin sanotusta kahden pilarin järjestelmästä luovutaan. Maataloustuet on uudessa mallissa yhdistetty samaan rahastoon aluetukien kanssa. Tästä on tarkoitus varmistaa noin 300 miljardia maataloudelle.

Nykyisellä seitsenvuotiskaudella maataloudelle korvamerkitty raha on ollut 386 miljardia euroa.

”Tästä on helposti tehty se suoraviivainen tulkinta, että rahoihin tulisi reilun 20 prosentin leikkaus. Minä olen tulkinnut tämän niin, että ei se välttämättä vähennä maatalousrahoitusta.”

Niemen mukaan näyttää siltä, että komissio haluaa lisätä kansallista rahoitusosuutta. Nykyisessä maatalouspolitiikassa ykköspilari eli maataloustuki on ollut merkittävin. Se on ollut kokonaan EU-rahoitettua eli koko raha on tullut EU:n kassasta.

Kakkospilarin tuet, joita ovat olleet maaseudun kehittäminen, esimerkiksi Suomessakin luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus, ovat jo olleet osarahoitettuja. Niillä on Suomessa ollut suhteellisesti merkittävämpi rooli kuin monessa muussa EU-maassa.

”Nyt näyttäisi siltä, että kaikki EU-rahoitus tulee osarahoitteiseksi, joten jonkin verran täytyy pistää myös kansallisesta budjetista rahaa jatkossa. Suomessa on neuvoteltu näitä erillisjärjestelyitä maatalouteen koko EU-jäsenyyden ajan. Meillä on pohjoisen kansallista tukea ja muuta, että ei tämä nyt sinänsä outo tilanne Suomelle ole.”

Muutos voi Niemen mukaan olla muille jäsenmaille vaikeampaa kuin Suomelle senkin vuoksi, että Suomessa tahtotila maatalouden tukemiseen on ollut hyvin vahva kaikissa isoimmissa puolueissa.

Muutos tarkoittaa Niemen mukaan ennen kaikkea sitä, että jäsenmaissa voidaan vuosien 2028–2034 aikana vapaammin itse päättää siitä, miten paljon ne käyttävät rahaa maatalouteen ja miten paljon aluepolitiikkaan.

”Jäsenmaat saavat isommasta rahasammiosta tietyn määrän rahaa maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja aluepolitiikkaan. Ne joutuvat tekemään sitten itse valintoja, kuinka sitä rahaa ohjaavat.”

Jatkoneuvotteluihin jäi kuitenkin vielä täysin auki muun muassa se, mitä eri jäsenvaltioiden summat tulevat olemaan uusissa isoissa rahastoissa.

”Se on se iso kädenvääntö tässä vielä edessä.”

Tutkimusprofessori arvioi, että rahoitusrakenteen muutoksella komissio haluaa valmistautua EU:n tulevaan laajentumiseen, kun mukaan tulee Ukraina ja Länsi-Balkanin maita.

”Ei haluta enää määrittää liian tarkasti, mikä osuus kuuluu maataloudelle, vaan annetaan jäsenmaille enemmän päätäntävaltaa siitä.”

Hän ymmärtää myös tuottajajärjestöjen huolen ja epävarmuuden. Vanha järjestelmä kuulostaa ennustettavammalta, kun EU:ssa on päätetty rahoituksen jako. Siten on ollut selkeää, miten paljon kuuluu maataloudelle.

”Keskiviikkoiltana pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen jäi epäselväksi muun muassa, miten paljon kukin jäsenmaa rahaa jatkossa saa ja miten se raha jaetaan, tuleeko siihen jotain uusia kriteerejä. Kyllähän se pelottaa tuottajajärjestöjä, että miten tässä käy. Sellaista epävarmuutta tässä luodaan.”

Niemi uskoo, että Euroopassa nähdään vielä paljon mielenosoituksia. Syynä on nyt leviämään lähtenyt viesti siitä, että suoraviivaisesti tulkittuna maatalousbudjettiin tulee viidenneksen leikkaus.

Hänen mukaansa vanhaa ja uutta rahoitusjärjestelmää on hyvin vaikea verrata suoraan keskenään.

”Tuntuu, että keskeneräiset ovat vielä suunnitelmat siellä komissionkin suunnalla, mutta pakko oli nyt jokin rahoitusratkaisu tässä vaiheessa esittää.”

Maatalouskomissaari Christophe Hansenille komission linjaus oli Niemen arvion mukaan pettymys.

”Hän ajoi maatalouden erillisrahoitusta, ja nyt se ei toteutunut. Hän on joutunut aika kovan kritiikin kohteeksi, että nyt ollaan tuhoamassa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Sitä se vähän tarkoittaakin, että jatkossa maatalouspolitiikka tulee olemaan vähemmän yhteistä, kun annetaan jäsenvaltioille enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta.”