Kaikki alkaa laboratiosta, jossa terveitä koeputkikasveja leikataan taimiksi. Kuva: Maiju Pohjanheimo
Ethän tuo Kanarialta ikäviä tuliaisia Tyrnävälle? Näistä asioista siemenperunan viljelijä näkee painajaisia
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai Siemenperunakeskuksesta laarin täydeltä perunatietoutta.Tyrnävä
Siemenperunakeskuksen kehittämä aeroponinen perunantuotanto teki vaikutuksen Tyrnävällä vierailleisiin kansanedustajiin. Kuva: Maiju Pohjanheimo”Pitäkää kiinni Suomen high grade -statuksesta”, Suomen siemenperunakeskuksen (SPK) toimitusjohtaja Paula Ilola painotti, kun eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili Tyrnävällä viime viikolla.
High grade tarkoittaa erityisen korkealaatuista siemenperunan viljelyaluetta, jossa ei ole vaarallisia kasvintuhoojia ja kasvitautien määrää pystytään hallitsemaan. Euroopassa high grade -alueita on vain neljä ja Tyrnävän–Limingan seutu on niistä pohjoisin ja puhtain, Ilola kertoi.
”Statuksesta ei pidä luopua ikinä, jos halutaan, että Suomessa syödään suomalaista perunaa.”
Siemenperunan jalostus on pitkäjänteistä työtä. Perunan matka taimesta lautaselle kestää seitsemän vuotta.
Terveen siemenperunan tuotanto alkaa täysin terveistä koeputkikasveista, joita viljellään lisäysmenetelmällä ensi laboratoriossa, sitten kasvihuoneessa ja lopulta puhtailla esiperussiemenviljelyksillä.
”Omat avomaan viljelyksemme ovat keskellä plantaasia, jotta pysyisimme mahdollisimman puhtaana”, Ilola selittää.
Hygienia on kaikki kaikessa, SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola painottaa. Kuva: Maiju PohjanheimoPainajainen Tyrnävällä olisi hänen mukaansa ihminen, joka toisi Kanarian-lomaltaan tuliaisiksi pussillisen perunaa ja istuttaisi ne omaan maahan.
Toinen ja todennäköisempi uhka on lumipalloheisi – yleinen puutarhakasvi, joka toimii perunaa vaivaavan kirvan talvi-isäntänä. Tyrnävällä kasvin haitallisuus tiedetään ja niitä on jopa käyty poistamassa ihmisten puutarhoista, jolloin asukas on saanut hyvitykseksi puutarhaliikkeen lahjakortin muun kasvin ostoa varten.
”Painajainen Tyrnävällä olisi ihminen, joka toisi Kanarian-lomaltaan tuliaisiksi pussillisen perunaa ja istuttaisi ne omaan maahan.” Paula Ilola
Siemenperunan ”äititaimia” koeputkissa. Kuva: Maiju PohjanheimoSPK:lla on 16 sopimusviljelijää, jotka tuottavat siemenperunaa omilla maillaan. SPK välittää nämä perunat omille asiakkailleen eri puolille Suomea. 75–80 prosenttia Suomen siemenperunasta tulee Tyrnävän–Limingan high grade -alueelta.
Keskuksella on olennainen rooli kotimaisen ruokahuollon ja huoltovarmuuden kannalta. Siksi SPK:lla on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
Suomen siemenperunakeskus Oy
Suomen valtio perusti vuonna 1976.
Nykyään osakeyhtiö, jonka omistavat sopimusviljelijät, Suomen valtio, suomalainen perunateollisuus ja MTK.
14 ympärivuotista työntekijää ja 16 sopimusviljelijää.
Toimittaa vuosittain eri puolille Suomea 13 miljoonaa kiloa perunaa, josta hieman yli puolet on siemenperunaa.
Liikevaihto neljä miljoonaa euroa.
”Jos rajat menevät kokonaan kiinni, täällä syödään vain perunaa.”
Riisiä ei tule, eikä riittävästi laatuvehnää pastantekoon. Jopa porkkanan siemenet tulevat Marokosta, Ilola toteaa.
Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtaa perussuomalaisten Jenna Simula (toinen vasemmalta), oikealla SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola. Kuva: Maiju PohjanheimoValiokunnan oululainen puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) on vieraillut Siemenperunakeskuksessa aiemminkin, mutta kertoo oppineensa jälleen uutta.
Esimerkiksi tieto siitä, ettei Suomessa tuoteta porkkanan siemeniä, hätkähdytti häntä.
”Omaan kotipesään pitäisi katsoa, että Suomi olisi kriisinkestävämpi.”
Kouvolalainen Paula Werning (sd.) piti vierailua erittäin mielenkiintoisena. Häntä yllätti, miten pitkä prosessi siemenperunan viljely on.
”High grade -aluetta täytyy vaalia”, Werning sanoi.
Sosialidemokraattien kansanedustaja Paula Werning on mielissään paikastaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa aiheiden monipuolisuuden vuoksi. Kuva: Maiju PohjanheimoMukuloita tuotetaan niin sanotulla aeroponisella menetelmällä. Siinä perunaa kasvatetaan niin, että kasvin juuret roikkuvat ilmassa pimeässä kammiossa.
Turvetta tai muuta kasvualustaa ei käytetä. Juurille sumutetaan ravinneliuosta tarkkaan lasketuin väliajoin, ja perunoiden varret ovat valossa kammion yläpuolella.
”Mukuloita tulee kymmenkertainen määrä tavanomaiseen menetelmään verrattuna”, Ilola kertoo.
Aeroponisella menetelmällä viljeltyjä mukuloita sanotaan joskus avaruusperunoiksi, koska myös Nasa on käyttänyt menetelmää. Kuva: Maiju PohjanheimoOIKAISU 22.9. KLO 14.55: Suomen siemenperunasta 75–80 prosenttia tulee high grade -alueelta, ei pelkästään SPK:sta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
