Pensasmustikassa ei ylletä huippusatoon
Suomessa viljellään pensasmustikkaa noin 75 hehtaarilla. Pikkuhiljaa suomalaiset ovat löytäneet tämän monikäyttöisen puutarhamarjan
Kuva: Mikko MakkonenLIPERI (MT)
Kirsi ja Jussi Jaakkolan tilalla Liperin Mattisenlahdessa kerätään ensi viikolla viimeinen kierros pensasmustikkaa. Loppukesän marjan satokausi jää helteiden takia tavallista lyhyemmäksi.
”Satoa voi sanoa korkeintaan keskinkertaiseksi. Syytä siihen emme tiedä, koska kastelun hoidamme kastelujärjestelmällä. Huippusadon saimme muutama vuosi sitten sateisena ja koleana kesänä”, kertoo Kirsi Jaakkola.
Jaakkolat olivat Suomessa ensimmäisiä, jotka 11 vuotta sitten perustivat pensasmustikkaviljelmän puolentoista hehtaarin alalle pääviljelykasvinsa perunan rinnalle.
Pohjois-Karjalassa lämpösummien takia eletään vaativan marjan menestymisen äärirajoilla.
Mummot parhaita asiakkaita
”Vasta nyt asiakaskunta alkaa vakiintua, ja pohjoiskarjalaisetkin ovat löytäneet tämän marjan. Mummot ovat vahvin asiakaskuntamme. He ostavat marjoja lastenlapsilleen laatikkokaupalla”, Kirsi Jaakkola hymyilee.
Jussi Jaakkola sanoo, että myös Etelä-Suomesta tulee myönteistä palautetta puhelimella. Sinne vähittäismyyntiin päätyy yli 60 prosenttia sadosta.
”Myymme marjoja ainoastaan tilan tarralla varustetuissa kannellisissa rasioissa. Yllättävää on, että tuntemattomat ihmiset soittavat ja kiittävät marjan makua ja sitä, ettei ainoatakaan marjaa tarvitse heittää pois”, hän iloitsee.
Pensasmustikkaa viljellään noin 75 hehtaarin alalla Suomessa. Satomäärä on vaihdellut viime vuosina 75 000 ja 130 000 kilon välillä.
Jaakkolan tilalla parhaimmillaan yksi pensas tuottaa kaksi kiloa marjoja.
”Osa pensaistamme vain kieltäytyy kokonaan tekemästä satoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimusasemalla Piikkiössä on pitkään selvitetty eri lajikkeiden menestymisen ehtoja. Pensasmustikka vaatii hapanlannoituksen, mutta ei torjunta-ainekäsittelyjä”, Kirsi Jaakkola selvittää.
Valtakunnallisesti pensasmustikka on kärsinyt lievistä talvivaurioista, ja kukinnan aikaiset kylmät säät ovat myös verottaneet osansa sadosta. Menetyksiä on eniten maan eteläosissa sijaitsevilla pensasmustikkatiloilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
