Hallintoa ei voi loputtomasti vähentää

Ruokaviraston ydintehtäviin kuuluu viljelijätukien hallinnointi ja maksatus. Kuva: Johannes Tervo

Maa- ja metsätalous eivät säästyne seuraavan hallituksen kaavailemilta leikkauksilta. MT:n Säätytalon neuvottelulähteistä saamien tietojen mukaan hallitusneuvottelujen maa- ja metsätalouspöydässä alalle suunnitellaan kymmenien miljoonien eurojen leikkauksia. (MT 15.5.)

Perjantaina Kalajoen Proforest-messujen paneelikeskustelussa perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas totesi, että säästöt pitäisi kohdentaa mieluummin hallintoon kuin tiloille suuntautuvaan rahavirtaan.

Maa- ja metsätalousministeriön vuotuiset menot ovat 2,7 miljardia euroa. Siitä Ruokaviraston toimintamenot vievät alle kolme prosenttia, vajaat 79 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin osuus, 1,66 miljardia euroa, käytetään suoraan viljelijöille maksettaviin tukiin ja korvauksiin. Jotta kymmeniksi miljooniksi kaavaillut leikkaukset edes osittain saataisiin katettua Ruokaviraston rahoitusta karsimalla, pitäisi viraston toimintaa leikata tuntuvasti.

Ruokaviraston toiminnan leikkauksiin sisältyy merkittävä riski: viljelijätuet kulkevat sataprosenttisesti sen kautta. Viraston ydintoimintaa rapauttavat leikkaukset tuntuisivat väistämättä myös viljelijän lompakossa. Ne olisivat myös EU-säädösten vastaisia: Ruokaviraston maatalousosasto vastaa Suomessa EU:n maksajavirastotehtävästä, jolle asetetut vaatimukset taas määrittelee EU:n komissio.

Vilkaisu maa- ja metsätalousministeriön budjettiin osoittaakin sen, että valitsee uusi hallitus sitten minkä tahansa alkutuotantoon kohdistuvan leikkausvaihtoehdon, vaikutukset osuvat aina suoraan jo ennestään kovilla oleviin tuottajiin. Asian väittäminen muuksi olisi harhauttamista.

Viljelijöihin osuisi myös hallitusneuvotteluita nyt johtavan Petteri Orpon (kok.) ehdotus Ylen A-talk-ohjelmassa 1.9.2022. Tuolloin Orpo kaavaili 30 miljoonan euron säästöjä kosteikkoviljelyn tuen lopettamisella. Pelkän kosteikkoviljelyn sijaan kyse on Turvepeltojen ilmastotoimet -kokonaisuudesta, johon varatun rahoituksen on tarkoitus auttaa elinkeinoa vastaamaan ilmastopäästöjen leikkauksia koskeviin vaatimuksiin.