Valvontatyössä liian vähän eläinlääkäreitä
Suomessa on 12 henkilötyövuoden vajausvalvontaeläinlääkäreiden määrässä, vaikka laki velvoittaa kunnat huolehtimaan valvontatehtävien hoidosta.
Kuva: Markku VuorikariKunnat eivät vieläkään ole palkanneet riittävästi valvontatyötä tekeviä eläinlääkäreitä.
Palkattujen 44 valvontaeläinlääkärin arvioidaan tekevän eläinlääkintähuollon valvontaa vasta 30 henkilötyövuoden verran.
”Kunnille on vielä tarjolla 12 henkilötyövuoden verran valtion rahoitusta uusien valvontaeläinlääkäreiden palkkaamiseksi”, muistuttaa yksikönjohtaja Riitta Maijala Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).
Evira on julkaissut raportin, johon on koottu Manner-Suomen kuntien arviot eläinlääkintähuollon resursseista ja valvontakohteista. Raportti on ensimmäinen laatuaan.
Vuonna 2009 uudistunut eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että valvontatehtäviä varten on varattu riittävästi työvoimaa ja aikaa.
Maijalan mukaan kaikki kunnat eivät vielä ole vielä sisäistäneet, että kyseessä on kunnan vastuulla oleva lakisääteinen velvoite. Toinen syy eläinlääkäripulaan on, että avoimiin virkoihin ei ole ollut hakijoita. Eläinsuojelutehtävät ovat vaativia. Erityisen raskasta työ on silloin, jos sitä on liian paljon yhden ihmisen hoidettavaksi.
Erityisen huono tilanne on siellä, missä pienet maaseutukunnat sulautuvat osaksi kaupunkia, kuvailee pulaa terveydenhuoltoa tekevistä eläinlääkereistä eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta.
”Kuntamyllerryksissä maatalouden merkitys kunnan elinkeinorakenteesta pienenee eivätkä päättäjät näe, miksi terveydenhuoltoon pitäisi panostaa.”
Jotkut kunnat jättävät terveydenhuoltoeläinlääkärin palkkaamatta, koska pitävät järjestelmää hankalana ja paperityötä vaativana. Suojalan mielestä kyse on poliittisesta tahdosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
