Valtiokonttori ensimmäistä kertaa maataloustuen maksajana

Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen kertoo, että maatalouden kustannustuen haku on valmisteltu huolella ja tuottajien asiantuntemusta apuna käyttäen. Kuva: Jussi Rekiaro

Huomenna käynnistyy maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuen haku. Sen avulla maatiloille kompensoidaan lannoitteiden ja sähkön hinnannousua.

Moni hieraisi silmiään, kun huomasi, että tukea haetaan Valtiokonttorista.

Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen toteaa, että tämä on virastolle ainutkertainen hetki. ”Ensimmäinen kerta, kun maksamme maatalouden tukia.”

Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä.

Kun koronapandemia alkoi 2020, valtioneuvosto totesi, että yrityksille pitää saada kiireesti tukea konkurssien estämiseksi, Laitinen muistelee.

”Business Finland hoiti hommaa olemassa olevilla kehittämistuen järjestelmillään, mutta koska kyse ei ollut kehittämistuesta vaan kassavirran paikkaamisesta, ne eivät oikein sopineet tarkoitukseen. Maksatus ei tuottanut ihan haluttua lopputulemaa.”

Valtiokonttorilta kysyttiin, pystytäänkö siellä rakentamaan nopealla aikataululla uusi korvausjärjestelmä. ”Vastasimme, että onnistuu kyllä, koska meillä on olemassa hyvin kehittynyt digitaalinen alustamaailma.”

Keväällä 2020 Valtiokonttori rakensi yritysten kustannustukikorvausjärjestelmän tyhjästä valmiiksi kuudessa viikossa.

"Sen piti olla kertaluontoinen, mutta yksin kesällä 2020 sitä käytettiin yhteensä 12 kertaa”, Laitinen myhäilee.

Lannoitteet ja sähkö kallistuivat viime vuonna vauhdilla. Kuva: Anne Anttila

Viime vuonna koronapandemia oli korvausmielessä ohi, mutta sitten alkoi Ukrainan sota. Polttoaineiden hinta nousi voimakkaasti, ja heti kesän jälkeen säädettiin laki ammattiautoilijoille ja koneyrittäjille maksettavasta polttoainetuesta. Valtiokonttori hoiti senkin, koska kertaluontoiseksi aiottu järjestelmä oli osoittautunut toimivaksi ja nopeaksi.

Laitinen muistelee, että yritysten kustannustuki ja ammattiautoilijoiden polttoainetuki poikivat yhteensä yli 50 000 hakemusta ja tukea maksettiin miljardi euroa.

”Hylkäysprosentti oli aika korkea, koska tuelle oli hyvin täsmälliset liikevaihdon laskukriteerit, joiden piti täyttyä. Silti käyttäjien tyytyväisyys oli kouluarvosanoilla mitattuna keskimäärin 9,2, ja siinä ovat mukana nekin, jotka eivät saaneet korvausta.”

Parasta palautetta tuli nopeudesta. Mediaanikäsittelyaika oli 42 tuntia – toisin sanoen niin kauan meni hakemuksen jätöstä siihen, että rahat lähtivät pankkiin.

Viime syyskuussa kävi ilmi, että maatalousyrittäjät tulevat kärsimään sekä sähkön hinnan korotuksista että erityisesti lannoitteiden hinnannoususta, Laitinen toteaa.

”Maa- ja metsätalousministeriö tunsi järjestelmämme ja sieltä kysyttiin, onko mahdollista, että Valtiokonttori ottaisi hoitaakseen myös maatalouden kustannustuen”, Laitinen kertoo.

Virastolle oli ehtinyt tulla hoidettavaksi myös sähköyhtiöille maksettava tuki, mutta maatalouden kustannustuen maksatukseen olisi aikaa 1.6. lähtien.

"MMM:stä sanottiin, että sopii, sillä kukaan heidän hallinnonalallaan ei ehtisi hoitaa asiaa sitä nopeammin.”

Kevään mittaan Valtiokonttori on tehnyt tiivistä yhteistyötä esimerkiksi MTK:n ja ProAgrian kanssa, Laitinen kertoo. Sähköinen korvaushakemus on räätälöity juuri viljelijöille sopivaksi.

”Asiakkaat ovat olleet vahvasti mukana pilotoimassa ja testaamassa korvausprosessia. Uskomme että kaikki tulee menemään hyvin.”