Ahkerat kädet täydentävätsalaattiviljelyn huipputeknologiaa
Kirstin Koldek ja Anneli Imara pakkaamassa salaattia Kyröntarhoilla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPÖYTYÄ (MT)
Kyröntarhojen kasvihuoneissa Pöytyällä riittää heleää vihreää lähes silmän kantamattomiin.
Salaattien laadun takaa huippuunsa viritetty viljelyteknologia, jonka soveltamisessa Suomi kuuluu maailman kärkimaihin.
”Kylmä ja nälkä ovat pakottaneet etsimään ongelmiin ratkaisuja”, napauttaa Timo Rapila viitaten Suomen hankalaan ilmastoon mutta myös johtamansa konsernin kehittämiseen.
Ilman voitettavia esteitä ei olisi Honka Holding -konsernia, joka nykyään tuottaa lähes joka kolmannen suomalaisten syömän ruukkusalaatin.
Timo Rapilan tavoitteena on tuottaa salaatteja, yrttejä ja kurkkua mahdollisimman puhtaasti ja vähän energiaa kuluttaen.
Kasvihuonetuotannosta puhuttaessa ei ole mikään uutinen, että kallis energia kasvattaa tuotantokustannuksia. Muutkaan tuotantovälineet eivät ole halpoja. Esimerkiksi miljoona salaatin siementä sisältävä pussi maksaa 6 000 euroa.
”Me saamme ruukkusalaatista muutaman kymmenen senttiä kappale. Se pakottaa olemaan tehokas”, Rapila sanoo.
Honka Holding käyttää tuotekehittelyyn noin 10 prosenttia liikevaihdostaan joka vuosi. Rahoilla kehitetään sekä uusia tuotteita että uutta viljelyteknologiaa.
Työn alla on muun muassa valmis salaattisekoitus. Yhtiö haluaa tuoda markkinoille kotimaisen vaihtoehdon, sillä nyt sekoituksia rahdataan muun muassa Italiasta.
Kasvuturpeen käytölle kasvualustana on kehitetty vaihtoehtoinen viljelymenetelmä, jota on myyty ulkomaille. Tämän tarkemmin salaisuuden verhoa ei vielä haluta raottaa.
Ledeistä on vuosia povattu kasvihuonevalaistuksen mullistajia. Niitä on kokeiltu myös Honka Holdingin tarhoilla, mutta nyt lamput on kiikutettu varastoon.
Salaatit ja kurkut eivät kasvaneet led-valolla halutulla tavalla. Kasvit tarvitsevat valon lisäksi lämpöä, jota ledit eivät tuota, Rapila sanoo.
Rapila on kiertänyt maailmalla oppimassa toisten onnistumisista ja virheistä.
”Ruotsista kannattaa ottaa opiksi siinä, miten ei ainakaan kannata tehdä. Hollantilaiset ovat hyviä kauppiaita ja tietävät, miten halvalla tehdään hyvä kasvihuone.”
Parhaat kokemukset ovat Japanista, missä Rapila aloitti kiertämisen jo 20 vuotta sitten.
Kokemukset jalostuvat teoiksi hyvin työntekijöiden käsissä. Heitä Rapila kehuu moneen kertaan.
Hän on palkannut yrityksiinsä vuosien varrella monen sortin osaajia insinööreistä alkaen. Vielä, jos jostain löytyisi motivoitunut biologi, niin oltaisiin tyytyväisiä, hän vinkkaa.
Pieni energiankulutus ei tarkoita samaa kuin halvin energia.
Rapilasta tuntuu, että liian monella kasvihuoneyrittäjällä on nykyään strategiana lämmittää halvalla ja unohtaa viljely. Lämmön tuottamisen sijaan yrittäjän pitää trimmata tuotanto sellaiseksi, että se on kannattavaa energian hinnasta riippumatta.
”Kun perustimme Honkatarhat vuonna 1985, päätin että omia biovoimaloita ei rakenneta. Tämä päätös on pitänyt. ”
Kyröntarhat lämpiää nestekaasulla. Samaan konserniin kuuluvat kasvihuoneet Honkajoella saavat energian riskimateriaalia käsittelevästä Honkajoki Oy:stä.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
