Humala vaihtui siideriomeniin
Irlantilainen viljelijä on vientimarkkinoiden armoilla, mutta EU-tuista on apua. Sateinen ilmasto mahdollistaa ympärivuotisen laidunnuksen. Tehokas laiduntalous vaatii paimenkoiran käyttöä.
Mossen tilan lihalampaat ovat pääasiassa walesilaisen lleyn-rodun risteytyksiä. Kuva: Tiina MosseSuomalainen kotieläinagronomi Tiina Mosse muutti Etelä-Irlantiin vuonna 1988, kun hän meni naimisiin irlantilaisen Simon Mossen kanssa.
”Simon kertoi olevansa Irlannin suurin humalanviljelijä”, Tiina Mosse muistelee huvittuneena.
”Hän sattui olemaan myös ainoa.”
Humalanviljely on riskialtista ja kallista. Tuotteen hinta ei noussut. Kulut kasvoivat koko ajan. Lopulta humalasta luovuttiin.
Markkinat heilahtelevat nopeasti. Nyt viljellään makeankarvaita siideriomenoita sopimusviljelynä.
Suomessa siideriä myydään Magniers-nimellä.
”Aina kun saa jonkin tuotantosuunnan kannattavaksi ja hankittua koneet, markkinat romahtavat”, Tiina Mosse pahoittelee.
Paimenkoirat apuna laitumella
Simon Mosse kilpailee bordercollieineen joka viikonloppu ympäri maailmaa ja kouluttaa paimenkoirien käyttäjiä, Suomessa viimeksi toukokuussa.
”Meillä ei töistä tulisi mitään ilman koiria, sillä uuhet poikivat pelloilla”, Tiina Mosse toteaa. ”Myös rokotukset ja muut hoitotyöt tehdään paimenkoiran avulla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
