Sateet verottivat mansikkasatoa kaksi miljoonaa kiloa – herukoita tulossa hyvin

Kuluneena satokautena mansikkamaita kiusasivat haastavien sääolosuhteiden ja työvoiman saatavuuden lisäksi myös marjoista kilpailevat räkättirastaat. Kuva: Kimmo Haimi

Viimepäivien sateet ovat aiheuttaneet harmia marjanviljelijöille. Erityisesti on kärsinyt mansikka, joka satokauden loppupuolella vaurioituu erityisen helposti.

"Pitkin satokautta tulleet runsaat sateet pehmentävät mansikoiden pinnan ja altistavat ne homeille," Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton asiantuntija Tomi Pousi sanoo. Sateet hankaloittavat myös marjan poimintaa.

Pelkästään loppukesän sateiden takia mansikkasadosta menetettiin liiton hallituksen puheenjohtajan Ismo Ruutiaisen arvion mukaan lähes kaksi miljoonaa kiloa. Muut tekijät ovat verottaneet mansikan satomäärää vielä lisää.

Pousin mukaan syyt löytyvät haastavasta talvesta ja kasvukaudesta, alkukesän kylmyydestä, kesäkuun kuumuudesta ja kuivuudesta sekä heinäkuun runsaista sateista. Viimeisimmät sateet ajoittuivat onneksi mansikan pääsatokauden loppuun, jolloin niiden vaikutus kokonaissatoon ei ollut valtaisa.

Sateet häiritsevät myös vadelman käsillä olevaa pääsatokautta. Rajut kuurot vaurioittavat marjoja ja altistavat ne taudinaiheuttajille, ja toisaalta hankaloittavat poimintaa.

Vadelman osalta helpotusta tuo, että reilu kolmannes kotimaisesta vadelmasta viljellään kasvutunneleissa. Katto suojaa vadelmaa marjaa sateiden haitoilta, ja toisaalta mahdollistaa marjan avomaantuotantoa varhaisemman kypsymisen, Pousi kertoo.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto kertoo tuoreessa tiedotteessaan että herukkasadosta odotetaan hyvää. Kevään pölyttäjäpulasta huolimatta marjaa kypsyy runsaasti. Vallitsevien sääolojen vuoksi satokaudesta odotetaan kuitenkin lyhyttä.

Herukoiden, karviaisten ja pensasmustikoiden pääsatokausi ajoittuu elokuulle. Marjoja päästänee poimimaan lähipäivinä. Näitä myöhemmin kypsyviä marjoja sateet eivät ole ainakaan vielä häirinneet.