Tämä on maatilojen riskienhallinnan tärkein väline EU:ssa
Riskienhallintaa tulisi kehittää siten, että sen avulla pystyttäisiin nykyistä paremmin sopeutumaan äkillisiin markkina- ja tuotantomuutoksiin, tutkijat näkevät.
Maatalouden riskejä ovat esimerkiksi erilaisista sääolosuhteista johtuvat satomenetykset tai kotieläintuotantoon kohdistuvat eläintautiriskit. Kuva: Markku VuorikariUseita Suomen kansallisen cap-strategiasuunnitelman (2023–2027) toimeenpanon etenemisen väliarviointeja ja selvityksiä valmistuu kuluvana vuonna, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Yksi jo valmistuneista raporteista on arviointi cap-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta.
Maatalouden riskejä ovat esimerkiksi erilaisista sääolosuhteista johtuvat satomenetykset tai kotieläintuotantoon kohdistuvat eläintautiriskit.
Maatalouden markkinariskit voivat muodostua esimerkiksi äkillisistä tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian, hintojen heilahteluista.
Arvioinnin mukaan Suomen cap-suunnitelmassa riskienhallinta on rakennettu läpileikkaavasti suunnitelman kokonaisuuteen.
Maatalouden erilaisia riskejä pyritään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan useiden eri toimenpiteiden kautta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Riskienhallinnan keskeisin väline EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on suorat tuet, jotka ovat merkittävä osa maatalouden tulonmuodostusta.
Suorien tukien tarkoitus on varmistaa viljelijöiden tulotaso myös silloin, kun markkinoilta saatavat tuotot pienenevät esimerkiksi heikon sadon tai markkinahäiriön vuoksi.
”Varsinaista riskienhallintavälinettä ei Suomessa ole otettu käyttöön”, raportissa todetaan.
”Rahoituskauden aikana Suomen maataloussektorilla ei ole toteutunut sellaisia tuotanto-, tulo- tai markkinariskejä, joihin Suomen cap-suunnitelma pyrkii vastaamaan”, raportissa sanotaan.
Arvioinnin keskeinen suositus on, että cap-suunnitelman riskienhallinnan kokonaisuutta tulee kehittää siten, että sen avulla pystytään nykyistä paremmin sopeutumaan erilaisiin äkillisiin markkina- ja tuotantomuutoksiin.
”Cap-suunnitelman toimenpiteissä pitää pystyä myös huomioimaan riskit, joiden todennäköisyys kasvaa ulkoisen toimintaympäristön muuttuessa”, raportissa sanotaan.
”Arvioinnin kehittämisen näkökulmasta riskienhallinnan kokonaisuudelle tulisi asettaa määrällisiä tavoitteita.”
Arvioinnin toteutti Pellervon taloustutkimus PTT yhdessä Reinu econ oy:n kanssa.
Arviointien suosituksia käydään läpi kesäkuussa cap-suunnitelman seurantakomiteassa ja tuolloin päätetään miten toimintaa kehitetään arviointien perusteella, ministeriöstä kerrotaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
