Lehmät lähtivät, hake tuli tilalle: Kuhmolaiset maitotilalliset vaihtoivat energia-alalle

Puolet hakettavasta puusta ostetaan tien varteen toimitettuna. Itse tehty puu kerätään oksineen kaikkineen, mutta metsänomistajien tekemät pinot ovat pääsääntöisesti karsittua rankaa. Kuva: Matti Pääkkönen

Tuhannen megawattitunnin lämmön tuotannosta tulee tuhkaa vain viitisen kuutiota vuodessa. Tuhkat on levitetty metsään ja pelloille. Kuva: Visa Vilkuna

Yksi Mwh eli tuhat kilowattituntia saadaan aikaiseksi 1,3–1,5 irtokuutiolla kohtuullisen hyvää metsähaketta. Matti Pääkkönen esittelee. Kuva: Visa Vilkuna

Paikalliselta CrossLam-yritykseltä saatava puusepänkuiva murskattu tavara täydentää ilmakuivaa haketta mukavasti, näyttää Pekka Pääkkönen. Kuva: Visa Vilkuna

Kuhmossa toimiva Veljekset Pääkkönen Oy aloitti lämpöyrittäjyyden kymmenen vuotta sitten. Kokemusta hakkeesta oli tätä aikaisemmin kartutettu omalla lypsykarjatilalla. Maatalouden liitännäiseksi suunniteltu toiminta laajeni pian omaksi liiketoiminnakseen.

Lehmät saivat väistyä, sillä jostakin työtaakkaa oli vähennettävä. Lumiurakointi oli Pääkkösillä jo aiemmin ollut merkittävä työllistäjä eikä siitä haluttu luopua. Pääkköset pitävät tärkeänä, että yrittämisessä on useampi eri haara tasaamassa tulovirtaa.

"Samoihin aikoihin kun suunnittelin lämpöyrittäjyyttä, poikani Mikko oli Peltosalmella luonnonvara-alan AMK-opinnoissa. Hän valitsi yhdeksi kurssikseen lämpöyrittäjyyden. Omalla kokemuksella ja AMK:sta saadulla hyvällä lisätiedolla uskalsimme lähetä yrittämään", Pekka Pääkkönen muistelee.

Ensimmäinen kohde, johon Pääkköset tarjosivat kotimaista lämpöä, oli hieman Kuhmon taajamasta sivussa oleva kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Hyvinvointi Sampo.

"Siihen aikaan Kalevala nimellä olleen laitoksen johto suhtautui tarjoukseemme erittäin myönteisesti. Saimme rakentaa kevytöljyn korvaavan 500-kilowattisen hakelämpölaitoksen ihan sokkelista alkaen juuri sellaiseksi kuin halusimme", Pekka ja hänen poikansa Matti Pääkkönen muistelevat.

Pääkkösillä on toinenkin, 360-kilowattinen lämpölaitos vastuullaan. Tämä laitos toimii kuitenkin pelletillä, sillä alueelle ei saatu lupaa hakesiilon tekemiselle. Tilaa siilon tekemiselle olisi toki ollut, mutta säännöt ovat sääntöjä.

Hyvinvointi Sampo haukkaa vuodessa reilut tuhat megawattituntia lämmitysenergiaa. Yksi Mwh eli tuhat kilowattituntia saadaan aikaiseksi 1,3–1,5 irtokuutiolla kohtuullisen hyvää metsähaketta.

Puolet Pääkkösten vuosittain käsittelemästä noin 2 000 irtokuution hakemäärästä hankitaan pystykaupalla. Alueella on paljon tarjolla nuoria metsiä, joissa on tärkeä tehdä harvennushakkuita.

Kuutiotaksalla ostettavasta harvennuspuusta ei pysty kovin paljon maksamaan. Mutta saahan metsänomistaja näin metsänsä kuntoon tekemättä oikeastaan mitään.

Pekka Pääkkönen harmittelee muutamien kohteiden tilannetta, sillä liian kauan lykätystä harvennuksesta ei millään tahdo saada hyvää ja tuottoisaa metsää aikaiseksi. Harvennus tehdään metsävarustuksella olevalla 163:lla Valtralla. Kronoksen kuormaimen päässä on Naarvan keräävä giljotiinikoura.

Toinen puolisko hakettavasta puusta ostetaan tien varteen toimitettuna. Itse tehty puu kerätään oksineen kaikkineen, mutta metsänomistajien tekemät pinot ovat pääsääntöisesti karsittua rankaa. Kuitupuun olemattoman kysynnän takia sitäkin tarjotaan energiapuuksi kaiken aikaa.

Pääkköset ihmettelevätkin puheita markkinoiden piristymisestä. Kuitumarkkinoilla ei ainakaan ole ollut elon merkkejä. Onneksi paikallinen Kuhmo Oy ostaa pientä parrutukkia jonkin verran.

"Olemme pitäneet puun ostorajana 25 kilometrin etäisyyttä tukikohdastamme. Viidenkympin laatikolla varustetulla traktorilla tältä matkalta hakkeen pystyy ajamaan varastolle kannattavasti", Matti Pääkkönen sanoo.

Pääkkösillä oli jo tukikohdan pohjat salaojineen tehtynä, kun tietoon tuli houkuttava tarjous Senaattikiinteistöjen kaupittelemasta TVL:n vanhasta varikosta. Kaupat yrityksen huoltohallin läheisyydessä olleesta varikosta lyötiin kohtuullisella hinnalla lukkoon. Aiemmin soravarastona toiminut betoniseinäinen halli on oivallinen hakevarasto.

Varastoon haketetaan kesän kuivalla kelillä reilusti vuoden tarve haketta, josta sitä on helppo kuljettaa 35 kuution vetoisella perävaunulla lämpölaitokselle. Sama vaunu palvelee hakkeen kuljetuksessa metsäteiden varresta varastolle. Käytössä oleva Farmin 260 laikkahakkuri on hieman pienen puoleinen, mutta se on näppärä ahtaammissa kohteissa. Pääkköset hakettavat myös alueen maatiloille heidän omista kasoistaan.

Jokaiseen Pääkkösten kolmesta traktorista tulee tunteja 1 000–1 500 vuoden kierrossa. Pekan ja Matin lisäksi Valtroja on käskemässä yksi työntekijä.

"Saisihan niitä tunteja tulla enemmänkin, mutta hyvä näin. Huollamme koneet takuuhuoltojen jälkeen itse ja onhan koneissa pientä fiksaamista kaiken aikaa. Meillä on hallissamme hyvät mahdollisuudet tehdä vaativampiakin huoltoja ja korjauksia", Matti Pääkkönen selventää.