Ikääntyvät traktorit kertovat karua viestiä tilojen kannattavuudesta

Suomessa ensirekisteröitiin elokuussa vain 36 maataloustraktoria. Se on vähemmän kuin koskaan aiemmin. Kokonaisuutena uusien traktorien myynti on painunut alle tuhanteen vuodessa. Vaikka kesällä uutisoitiin rekisteröintien laskun pysähtymisestä, olennaista muutosta parempaan ei ole näköpiirissä.

Uusien traktorien kaupassa ei ole kyse vain yksittäisen toimialan eli traktorikaupan suhdannekuopasta, sillä juuri traktorin ympärille rakentuu suuri osa maatilojen konekannasta. Kun traktorikauppa kyntää syvällä, tiloilla on todennäköisesti lykätty myös monia muita investointeja. Siksi traktorien ensirekisteröintitilasto kertoo karua kieltä laajemminkin maatalouden investointikyvystä ja kotimaisen ruoantuotannon kilpailukyvystä – pahimmillaan jopa siitä, onko suomalaisilla tiloilla vuosikymmenen tai parin päästä ylipäätään edellytyksiä harjoittaa tuotantoa nykymitassa.

Maatilojen ja viljelijöiden investointihalukkuudesta tilanne ei ole kiinni. Kantar Agrin heinäkuussa julkaistu Maatilojen kehitysnäkymät 2035 -tutkimus kertoi maatilojen halukkuudesta investoida, ja investointilistan kärkipäässä ovat juuri koneet. Erityisesti suuret tilat haluavat tutkimuksen mukaan kehittää toimintaansa ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa.

Ongelma on ennen kaikkea investointikyvyssä. Investoinnit keskittyvät yhä harvemmille kotieläintiloille, kun taas jopa suurimmilla kasvinviljelytiloilla konehankintoja on jouduttu lykkäämään vuosi toisensa jälkeen eteenpäin. Investointien lykkääminen auttaa tilaa sinnittelemään heikon kannattavuuden kanssa, mutta samalla se kasvattaa elinkeinon investointivelkaa.

Nykyisellä investointitahdilla maatilojen traktorikanta vanhenee historiallisen nopeasti. Käytössä on edelleen enemmän vuonna 1958 rekisteröityjä traktoreita kuin koko 2020-luvulla ensirekisteröityjä traktoreita yhteensä. Tilojen uusimmankin traktorin keski-ikä lähestyy kahtakymmentä vuotta. Se kertoo pysäyttävällä tavalla maatalouden investointivelasta.

Toki vanha traktorikalusto sinänsä ei ole ongelma. Monilla tiloilla ikääntyneetkin koneet palvelevat pitkään ja niitä osataan huoltaa itse.

Tuotannon ydin ei kuitenkaan voi rakentua nopeasti ikääntyvän konekannan varaan. Kun yhä isompi osa alkutuotannosta hoidetaan yhä vanhemmilla koneilla, kasvaa suomalaisen elintarviketuotannon riski pudota teknologian kehityksestä. Se heikentää entisestään alan tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Traktorit, puimurit ja muut kehittyvillä tiloilla tarvittavat koneet ja laitteet ovat vähintään kymmenien, usein jopa satojen tuhansien eurojen investointeja. Traktoritilastot kertovat siitä, ettei valtaosalla maatiloista ole taloudellisia edellytyksiä investoida tulevaisuuteensa. Konekaupan laman juurisyy on suomalaisen maatalouden heikko kannattavuus.