Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus on turvattava yleisen edun nimissä, vaativat järjestöt

Seitsemän järjestöä vaatii, että seuraavan hallituksen tulee toimillaan turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus.

Ensimmäiseksi kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, koska nämä materiaalit ovat ruokahuollon turvaamisessa tarpeellisia, linjaavat MTK, SLC, Siipikarjaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Pihvikarjaliitto ry, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry yhteisessä tiedotteessaan.

Kasvu- ja kuiviketurve ovat osa kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, järjestöt painottavat. Kasvu- ja kuiviketurpeen kotimainen saatavuus on tällä hetkellä uhattuna, koska tuotantoalat ehtyvät, eikä uusia tuotantoaloja saada nykyisellään hitaista ja osin huonosti ennakoitavista lupaprosesseista läpi.

”Luonnonvarakeskuksen laatiman Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä”, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä tiedotteessa.

Päättäjien on tärkeä tunnistaa turpeen kaikki käyttökohteet, korostavat järjestöt. Turpeen osuus suomalaisen vihannes- ja taimituotannon kasvualustoista on erittäin suuri ja kuiviketurve on siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten kuivituksen ensisijainen materiaali. Kasvihuoneiden tai tuotantoeläintilojen siirtyminen ulkomailla tuotettuihin tai heikompiin kasvu- ja kuivikemateriaaleihin nostaisi tuotantokustannuksia, laskisi eläinten hyvinvointia ja ulkoistaisi ympäristövaikutuksia muihin maihin.

"Geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa Suomen tulee vahvistaa omavaraisuuttaan myös ruoantuotannon tuotantopanoksissa. Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaaminen kotimaasta on konkreettinen huoltovarmuusteko, joka vahvistaa ruokaketjun toimintakykyä", sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Bioenergia ry:n turve ja kasvualustat -valiokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen toteaa, että ympäristövaikutusten hallinta on tärkeää, mutta niiden ei tulisi kategorisesti estää yleisen edun kannalta tärkeää toimintaa.

”Olennaista on yhteiskunnallisten hyötyjen ja haittojen sovittaminen yhteen.”