Elintarviketeollisuuden pomot piileskelevät Kilpailuviraston selän takana
KKV:lta kaivattaisiin selkeä linjaus, mikä on hintasignalointia ja mikä ei, kirjoittaa MT:n toimittaja Tuure Kiviranta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan hintasignalointi on sitä, että yritys viestii tulevista hinta-aikomuksistaan näennäisen yksipuolisesti, mutta kun riittävän moni yritys tekee samaa, niin aikomukset toteutuvat markkinoilla. Kuva: Jarkko Sirkiä”En pysty vastaamaan, koska se tulkittaisiin hintasignaloinniksi.”
Tämä on todennäköisin vastaus, jos yrität kysyä liha- tai maitoteollisuuden pomoilta, mikä on heidän maksamansa tuottajahinta tällä hetkellä.
Samoin norjalaisen lannoitejätin Suomen konttorissa vedotaan hintasignalointipykälään usein, jos hintoja yrittää kysyä.
Hintasignalointi ilmestyi sanastoon 2010-luvulla, kun viranomaiset puuttuivat Leipuriliiton julkaisemaan lehdistötiedotteeseen, jossa käsiteltiin alan huonoa kannattavuutta ja painetta leipomotuotteiden hintojen nostamiseen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan hintasignalointi on sitä, että yritys viestii tulevista hinta-aikomuksistaan näennäisen yksipuolisesti, mutta kun riittävän moni yritys tekee samaa, niin aikomukset toteutuvat markkinoilla.
Koska tulkinnat hintasignaloinnista ovat vähintäänkin epämääräisiä, varmuuden vuoksi yritysjohtajat eivät nyt sano hinnoista mitään.
Voi ymmärtää, että ruokatalojen johtajat ovat peloissaan ja tulevia hintoja tai edes hintojen suuntaa ei haluta kertoa. Seuraamukset kilpailusääntöjen rikkomisesta voivat olla yrityksille kovia.
Se, että edes nykyisiä hintoja ei suostuta kertomaan, tuntuu sen sijaan pelkältä piileskelyltä KKV:n selän takana. Toisaalta KKV on antanut ruokataloille ja myös kaupoille erinomaiset kannusteet tehdä näin.
”Nykyhinnan kertominen ei sinänsä aiheuta epäilyä hintasignaloinnista, mutta jos kaikki toimijat kertovat sen, tilanne voi täyttää hintasignaloinnin merkit”, tulkitsi asiaa muutama vuosi sitten MT:lle KKV:n yksikön päällikkö Jarno Sukanen. Nykyisin hän on elintarvikemarkkinavaltuutettu.
Koska tulkinnat hintasignaloinnista ovat vähintäänkin epämääräisiä, varmuuden vuoksi yritysjohtajat eivät nyt useimmiten sano hinnoista mitään.
Lisäksi ruokatalot painostavat tuottajiaan olemaan hinnoista hiljaa väittämällä, että se olisi kilpailulain vastaista ja yhtiö voi saada kartellisakot, jos tuottajat puhuvat julkisuudessa.
Yksittäinen maanviljelijä saa sanoa julkisuuteen näkemyksensä hinnoista. Se ei ole kiellettyä.
KKV:lta kaivattaisiin selkeä linjaus, mikä on hintasignalointia ja mikä ei.
Alankomaissa meijerijätti Friesland Campina kertoo aina kuukauden lopussa verkkosivuillaan seuraavan kuukauden hintansa ja lisäksi usein pienen arvion, mitä uskoo kilpailijoidensa tekevän hinnoille.
EU:n yhteisillä markkinoilla se ei ilmeisesti ole hintasignalointia.
Viljapuolella hinnat on tuleville kuukausille avoimesti esillä myös Suomessa. Viljelijä pystyy siten suunnittelemaan tuotantoaan jo seuraavalle kasvukaudelle.
Pysyykö markkinatilanne lopulta vuoden päästä sellaisena kuin se on ensimmäisissä sopimushinnoissa ajateltu, on sitten asia erikseen.
KKV:lta kaivattaisiin selkeä linjaus, mikä on hintasignalointia ja mikä ei. Nykykäytäntö, jossa elintarviketeollisuus pyrkii salaamaan kaiken hintasignalointiin vetoamalla, toimii jo markkinataloutta vastaan estäessään tiedonkulkua markkinoilla.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
