MT-analyysi: Hintojen pohtiminen julkisesti on tarkkaa peliä

Kuva: Jukka Pasonen

Hinnoista kertomiseen julkisesti suhtaudutaan elintarvikeketjussa hyvin varovasti. Perussääntö on, että tarkka spekulointi hintojen korottamisesta, lakikielellä hintasignalointi, on lain mukaan kiellettyä ja voi johtaa kartelliepäilyyn ja tutkintaan.

Hinnoista sopiminen nähdään usein salamyhkäisenä kabinettipelinä, mutta myös julkinen repostelu voi riittää tuomioon. Lopulta näyttöä siitä, nostaako signalointi todella hintoja, ei välttämättä edes tarvita.

Alan markkinatilanteen pohtiminen julkisesti on kuitenkin yleistä ja sallittua. Ei liene epäselvää, että maatalouden tuottajahintoja halutaan nostaa. Selvää on, että puheet tarkoista prosenteista tai euroista herättävät epäilyjä.

Missä lopullinen raja menee, on vaikea määritellä. Oikeusjuttuja on harvoin, ohjaavaa oikeuskäytäntöä on vähän ja pitävän näytön saaminen vaikeaa.

Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori  Petri Kuoppamäki toteaa, että signaloinnin arvioimiseen ei ole helppoa ratkaisua.

"Se on rajatapaus. Kartellikielto koskee itsenäisten yritysten yhteistä sopimista. Ei se tarkoita, että yksittäinen yritys ei voi muodostaa omaa käsitystä hinnoista", Kuoppamäki sanoo.

Merkitystä on sillä, kuka puhuu. Yksittäinen toimija saa puhua vapaasti, mutta jos edustaa koko alaa, ovat säännöt kireämmät. Mitä suurempi valta, sitä tarkempi syyni. Hintojen halventamista saa pohtia täysin vapaasti.

Ajankohtaisen aiheesta tekee pohdinta kuluttajahintojen nostamisesta maatalouden heikon kannattavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Keskolla on kampanja, jossa kuluttajahintaa nostamalla ohjataan myös tuottajalle tavallista korkeampi hinta.

Pellervon taloustutkimus arvioi, että ruuan hinta nousee ensi vuonna 1,9 prosenttia. Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn kertoi Karjalainen-lehdelle, että ruuan hinnan voimakasta nousua ei voi estää.

Kauppa ei suostu kommentoimaan nousupaineita julkisesti, koska se on laitonta, kirjoittaa Kauppalehti (18.9.).

Laittomuus ei kuitenkaan estänyt ryhmiä vuonna 2013 kertomasta hintojen nousevan, kun niiden omat edut olivat uhattuna.

Keskon silloinen pääjohtaja Matti Halmesmäki uhkasi Aamulehden haastattelussa, että Kesko nostaa ruuan hintoja kymmenen prosenttia, jos eduskunnan käsittelyssä oleva kilpailulain muutos menee läpi.

S-ryhmä peesasi ja arvioi hintojen nousevan selvästi.

Viestien sisällöllä on merkitystä kilpailulain tulkinnan kannalta. Jos S-ryhmä olisi sanonut myös nostavansa kymmenellä prosentilla, olisi se ollut selvästi kiellettyä.

Tässä tapauksessa S-ryhmä valitsi viestiksi hintojen nousevan selvästi. Se on epätarkka ilmaisu, joten KKV:n olisi pitänyt todentaa hintojen nousu todellisuudessa. Se olisi ollut käytännössä vaikeaa tai mahdotonta, sillä elintarvikealalla on tuhansia tuotteita.

Seurauksia hintasignaloinnista ei tullut.

Lopulta laki muuttui niin, että S- ja K-ryhmän katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa. Se periaatteessa helpottaa viranomaisen puuttumista.

Lain tiukennuksella ei kuitenkaan ole ollut juurikaan merkitystä.

”Hintasignalointi on kiellettyä riippumatta siitä, onko yrityksellä määräävä markkina-asema, vaikka isojen yritysten väliseen hintasignalointiin voidaan puuttua herkemmin”, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.

Kaupparyhmien toiminta vuonna 2013 oli Leivon mukaan rajatapaus. Leivo myöntää myös, että jos nyt kaupan korkea johtaja sanoisi vastaavaa, KKV saattaisi ottaa yhteyttä.

"Puuttumista hintasignalointiin on tiukennettu EU-tasolla ja tämän mukaan toimitaan suomessakin jatkossa", Leivo sanoo.

MTK:n katsotaan edustavan koko maatalouden toimialaa. Siksi sitä tulkitaan tiukasti.

MTK:n lakimiehen Marica Twerinin mukaan puheenjohtaja Juha Marttila voi sanoa Maaseudun Tulevaisuudessa toiveen hintojen noususta. "Hinnan pitäisi nousta", olisi sallittua.

"Markkinainformaatiota saa julkaista, mutta ei liian yksityiskohtaista tai ajantasaista", Twerin sanoo.

Jos MT:n pääkirjoituksessa kirjoitettaisiin, että hintojen pitää nousta esimerkiksi viisi prosenttia, se olisi Twerinin mukaan harmaalla alueella. MT on MTK:n omistama, mutta päätösvalta julkaisusta on lehdellä.

Markkinaoikeus määräsi Leipuriliitolle 15 000 euron sakot laittomista hintasuosituksista vuonna 2015. Jupakkaa käsitellään tällä hetkellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.