Venäjän tuontikielto kasvattaa maatiloja Virossa

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet Viron kolhoositilat kuolivat. Allikan tila Raikkülassa on sopeutunut markkinatalouteen ja nykyaikaan. Allika on maan kolmanneksi suurin yksikkö päivittäin lypsetyllä maidolla mitattuna. Kuva: TOOMAS VOLMER

RAIKKÜLA ja TALLINNA, VIRO (MT)

Kun tuottajahinta oli Virossa keväällä 2014 vielä 40 senttiä maitokilolta, liikutaan tällä hetkellä 25 sentin tuntumassa.

"Valtaosa maitotuotteiden viennistä on suuntautunut Venäjälle jo historiallisista syistä, sillä tiiviit kauppasuhteet ovat neuvostoaikojen peruja. Viron maitotuotteiden myynti Venäjälle 2014 oli 50 miljoonaa euroa vuodessa", Valio Balticin toimitusjohtaja Majdo Solovjov sanoo.

Maitotoimiala hakee uusia vientimarkkinoita muualta Venäjän viennin pysähdyttyä.

"Valio Balticin on nyt ollut pakko uudistaa vientiään. Olemme vahvistaneet rooliamme Liettuan, Latvian sekä erityisesti Italian markkinoilla. Kun kriisi on ohi, olemme aiempaa vähemmän riippuvaisia Venäjästä."

Tilakokojen kasvu on jatkunut Virossa pitkään, mutta Venäjän pakotteet kiihdyttävät sitä lisää.

Solovjov arvioi, että pienimmät maitotilat ovat nyt karsiutumassa ulos markkinoilta.

"Meneillään olevan kriisin seurauksena rakennemuutos kiihtyy, ja monet pienemmät tilat lopettavat toimintansa. Maidontuotanto keskittyy entistä suurempiin yksiköihin. Maidon kokonaistuotanto Virossa ei ole kuitenkaan juuri laskenut."

Suurtiloilla sen sijaan pyyhkii maitopuolella hyvin.

Suurnavettaa Viron Raikkülassa isännöivä Tõnu Rahula hakee tehokkuutta tuotantoon suuresta mittakaavasta sekä hyödyntämällä uusinta teknologiaa.

"Vuoden 1993 jälkeen työntekijöiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja eläinmäärä on samalla moninkertaistunut."

Allikan entisellä kolhoositilalla on tätä nykyä 2 500 lehmää, joista puolet lypsäviä, sekä 8 000 sian sikala.