Irrotetaanko kasvinjalostuksen uudet genomitekniikat GMO-lainsäädännöstä? Valtioneuvosto päätti linjansa, seuraavaksi eduskunta muodostaa Suomen kannan

Uusilla kasvinjalostusmenetelmillä voitaisiin entistä nopeammin ja tarkemmin jalostaa kasveja kestämään sään äärioloja. Kuva: Johannes Tervo

Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmän, joka koskee Euroopan komission asetusehdotusta uusista genomitekniikoista kasvinjalostuksessa.

Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta. Eduskunta muodostaa kirjelmän pohjalta Suomen kannan komission ehdotukseen.

Komission asetusehdotus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa.

Lainsäädännön uudistaminen on tarpeellista, koska uusilla kasvinjalostustekniikoilla ( new genomic techniques NGT) jalostetut kasvit kuuluvat tällä hetkellä vanhan 1990-luvulla luodun muuntogeenisiä organismeja (genetically modified organisms GMO) koskevan lainsäädännön soveltamisalaan, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa sanotaan.

”GMO-lainsäädäntö ei sovellu uusien genomitekniikoiden sääntelyyn, eikä se vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä.” Uusilla genomitekniikoilla kasvinjalostajat voivat jalostaa uusia kasvilajikkeita kohdennetusti, entistä tarkemmin ja nopeammin.

Asetusehdotus koskee vain sellaisia genomitekniikoita, joissa kasveihin ei viedä perintöainesta joko lainkaan tai viedään vain sellaista perintöainesta, joka on peräisin samasta lajista tai lähilajista. Tällaisten muutosten katsotaan rinnastuvan luonnossa tapahtuviin risteymiin ja mutaatioihin tai perinteisellä kasvinjalostuksella aikaan saatuihin muutoksiin.

Uusia kasvinjalostustekniikoita tarvitaan kipeästi, jotta löydetään ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa sanotaan.

Tekniikoiden avulla voitaisiin esimerkiksi lisätä kasvien kuivuuden kestävyyttä sekä tautien ja tuholaisten sietokykyä tai parantaa esimerkiksi kasvin ravintokoostumusta.

Asetusehdotuksessa esitetään, että NGT-kasvit jaettaisiin kahteen ryhmään riskiprofiilinsa mukaan.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluisivat ne kasvit, jotka vastaavat luonnossa esiintyviä tai perinteisellä menetelmillä jalostettuja kasveja.

Näitä ei säänneltäisi nykyisen GMO-lainsäädännön mukaan. Niille tulisi kuitenkin ilmoitusmenettely, ja ne tulisi merkitä julkiseen tietokantaan sekä kasvilajikeluetteloihin. Kasvien lisäysaineistot tulisi merkitä erillisellä merkinnällä, mutta niistä saataviin tuotteisiin ei vaadittaisi erillisiä NGT-merkintöjä.

Toiseen ryhmään kuuluisivat kasvit, joihin ei ole tuotu vierasta geeniainesta, mutta jotka sisältävät useampia tai monimutkaisempia muutoksia kuin ensimmäisen ryhmän kasvit.

Toisen ryhmän kasveihin sovellettaisiin soveltuvin osin nykyisen GMO-lainsäädännön riskinarviointi- ja lupamenettelyjä, ja tuotteilta edellytettäisiin jäljitettävyyttä ja merkintää.

Molempien ryhmien kasvien käyttö olisi ehdotuksen mukaan kielletty luomutuotannossa.

Valtioneuvoston mukaan asetusehdotuksessa on kohtia, jotka vaativat vielä lisäselvitystä komissiolta ja täsmennyksiä, tiedotteessa sanotaan.

”Valtioneuvosto suhtautuu varauksella ehdotuksen kenttäkokeita koskevaan todentamismenettelyyn, sillä se saattaa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa.”

”Lisäksi NGT-kasvien mahdollisesta kiellosta luomutuotannossa olisi luontevinta säätää luomutuotantoa koskevassa asetuksessa, eikä tässä asetuksessa.”