Soijan käyttö väheni ja broilerituotannon hiilijalanjälki pieneni – "Kun linnut ovat terveitä, ne tarvitsevat soijaa aiempaa vähemmän"

”Nämä vuorokauden vanhat untuvikot tulivat meille tänään”, Petri Yli-Soini kertoi maanantaina, jolloin kasvatustila Alatalon Tipu Oy vastaanotti 28 000 broileriuntuvikkoa. Broilereita kasvatetaan 35–38 vuorokautta ennen teurastusta. Kuva: Johannes Tervo

Kanan hiilijalanjäljestä yli puolet kertyy rehusta ja siinä käytettävästä soijasta. Hiilijalanjälki on pienentynyt, koska Atrian tuotantoketjussa on pystytty vähentämään soijan käyttöä.

”Siitä se iso muutos tulee”, seinäjokelainen broilerintuottaja Petri Yli-Soini sanoo.

Yli-Soinin omistama kasvatustila Alatalon Tipu Oy on yksi Atrian sopimustiloista, joka oli mukana kanan hiilijalanjäljen laskennassa.

Untuvikkovaiheessa soija on erittäin hyvä rehun raaka-aine. Soija sulaa elimistössä hyvin, siksi se soveltuu nuorille linnuille. Kuva: Johannes Tervo

Hyvä terveystilanne on Yli-Soinin mukaan tärkein asia soijan käytön vähentämisessä. Kun linnut ovat terveitä, ne tarvitsevat valkuaispitoista soijaa aiempaa vähemmän.

”Terveiden eläinten rehunkäyttökyky on hyvä. Rehuhyötysuhde on suomalaisilla broileritiloilla huippuluokkaa maailmanlaajuisestikin."

Atria on laskenut, että sen sopimustiloilla broilerit tarvitsevat tuotettua lihakiloa kohti yhdeksän prosenttia vähemmän valkuaista rehussa kuin keskieurooppalaiset broilerit.

A-Rehun kehittämispäällikön Anne Rauhalan mukaan Atrialle broilereita tuottavat sopimustilat ovat hyvin samankaltaisia.

"Kaikki Atrian broilerit syövät samaa rehua”, Rauhala sanoo.

A-rehu on Atrian rehuyhtiö, joka valmistaa broilerinrehunsa Ilmajoella Koskenkorvan-tehtaassaan.

Yksi vuorokauden vanhoista linnuista asteli vaa'alle. "Untuvikot ovat 40-grammaisia", Marjo Aho kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Tarttuvia tauteja ei suomalaisissa broilereissa juurikaan ole. Esimerkiksi salmonellan vastainen työ on ollut hyvin määrätietoista 1980-luvulta lähtien. Kun salmonella on kitketty, samalla on poistettu monta muuta taudinaiheuttajaa.

”Tauditon broileri voi käyttää rehun kasvamiseen. Se ei tarvitse rehua immuunijärjestelmänsä ylläpitoon”, Yli-Soini tiivistää.

Soijan käyttöä on voitu vähentää myös lisäämällä kotimaisen kuoritun kauran, herneen ja härkäpavun käyttöä rehussa. Atrialaisen broilerin rehusta 80 prosenttia koostuu kotimaisista rehuviljoista: kuoritusta kaurasta ja rehuvehnästä.

”Otamme vastaan seitsemän untuvikkoerää vuodessa eli noin 550 000 lintua", Petri Yli-Soini kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Kasvatushallissa on imukykyinen ja pölyämätön turvepehkualusta. Kuva: Johannes Tervo

Soijan käytöstä ei päästä kokonaan eroon, ei ainakaan vielä eikä ainakaan untuvikkovaiheessa. Silloin soija on erittäin hyvä rehun raaka-aine.

"Soija sulaa elimistössä hyvin, siksi se soveltuu nuorille linnuille. Esimerkiksi härkäpapua ei voi pienimmille antaa", Rauhala sanoo.

Suomessa broilereiden rehustuksesta noin 11 prosenttia on soijaa. Monessa muussa maassa soijan osuus on 20–30 prosenttia.

Vanhempia lintuja voi ruokkia ilman soijaa. Kanatilat tuottavat yleensä itse vehnää, jota käytetään kokojyvänä noin 20 prosenttia kanojen koko rehustuksesta.

Vehnää kasvaa myös Yli-Soinin pelloilla. ”Tavoite on, että pystymme itse tuottamaan vehnän, jonka broilerit tarvitsevat."

Ennen untuvikkojen tuloa kasvatushalliin oli levitetty ruokintapaperit, joiden päälle rehu sirotellaan. Kuva: Johannes Tervo

Petri Yli-Soini kasvattaa broilereita Nurmossa, muutaman kilometrin päässä Atrian teurastamosta.

”Nyt on 19. vuosi menossa isäntänä, sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2001. Tilan perinteet kanankasvatuksessa ulottuvat vuoteen 1976."

Päätoiminen viljelijä hän on ollut viisi viime vuotta. Sitä ennen hän hoiti tilaa päivätyönsä ohessa.

Yli-Soini on koulutukseltaan eläinlääkäri. ”Olin Atrialla terveydenhuoltolääkärinä 14 vuotta.”

Hän on toiminut myös Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtajana.

Alatalon Tipu Oy on kasvatustila. Broileriuntuvikot tuodaan tilalle vuorokauden vanhoina. Niitä kasvatetaan 35–38 vuorokautta ennen teurastusta.

Tilalla on kasvatushalleja 4 500 neliömetriä. Halleissa on yhtä aikaa 75 000–80 000 broileria.

”Otamme vastaan seitsemän untuvikkoerää vuodessa eli noin 550 000 lintua. Vuotuinen lihantuottomme on noin 900 tonnia”, Yli-Soini kertoo tilan lukuja.

HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA

Hiilijalanjäljen laskentaan valittiin tiloja, jotka Atrian mukaan kuvaavat keskimääräistä atrialaista tuotantoketjua.

Mukana oli kolme tilaa, joilla on eri tehtävä tuotantoketjussa: yksi nuorikkokasvattamo, yksi munittamo ja yksi kasvatustila. Lisäksi mukana oli yksi hautomo.

Hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Envitecpolis Oy, joka hyödyntää laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua.

Envitecpolis on hajautetun uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys.

Lue lisää:

Atria: Broilerimme ilmastopäästöt ovat yli 40 prosenttia pienempiä kuin tuontikanan – soija vaikuttaa suuresti hiilijalanjälkeen