Tukea ja neuvottelumahdollisuuksia sokerijuurikkaanviljelijälle
Ciben teknisen- ja vastaanottokomitean pääsihteeri Elisabeth Lacoste ja puheenjohtaja Jean-Pierre Dubray (kesk.) tutustuivat
suomalaiseen viljelyyn MTK:n sokerijuurikasvalio-kunnan puheenjohtajan Pekka Myllymäen kanssa.
TURKU (MT)
Sokerijuurikkaalle maksetaan tukea 350 euroa hehtaarille seuraavat seitsemän vuotta. Kiintiöt poistuvat vuonna 2017, mutta teollisuudelta ja viljelijöiltä edellytetään neuvotteluja. Vanhan viljelijän asema vahvistuu.
Nämä asiat määrittävät sokerijuurikkaan viljelyä jatkossa.
”Meillä on mahdollisuus maksaa sokerijuurikkaalle tukea 350 euroa hehtaarille. Lähtökohta on, että se maksetaan täytenä koko seitsemän vuoden ajan, joksi tukipaketti on tehty”, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoo.
”Kiintiöiden loppuminen ei ole kuolinisku, jos ala on muuten vahva”, Koskinen sanoo.
MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertoo EU-lainsäädännön vahvistavan vanhan tuottajan asemaa: ”Kun yksittäinen viljelijä tekee sopimuksen sokeritehtaan kanssa, siitä sopimisesta tulee oikeudellinen jatko. Vanhan sopimuksen omistava on seuraavan vuoden kylvöissä automaattisesti mukana.”
Myllymäki kertoi, että kiintiöiden tilalle tulevassa lainsäädäntökokonaisuudessa viljelijän ja ostajan edellytetään neuvottelevan kaupasta.
”On äärettömän tärkeää, että EU-lainsäädännössä määritellään neuvottelumahdollisuus. Kilpailulainsäädäntö on muutoin ankara”, tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa.
Eurooppalaisten juurikkaanviljelijöiden järjestön Ciben teknisen- ja vastaanottokomitean pääsihteeri Elisabeth Lacoste painottaa, että viljelijöillä ja teollisuudella on tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla yhdessä.
”Sucroksen molemmat omistajat ovat sitoutuneita tuotannon jatkumiseen”, Sucros Oy:n toimitusjohtaja Juri Jolkkonen sanoo. Tehtaalle suunnitellaan investointeja.
”Kun niiden varmistumisesta voidaan kertoa, on se selvä myönteinen signaali tuotannon jatkumiselle.”
Jolkkonen näkee kiintiöiden poistumisen mahdollisuutena kasvattaa tuotantoa: ”Tarvitsemme lisää raaka-ainetta, jotta voimme nostaa tehtaan tehoa.”
Kiintiö on Jolkkosen mukaan johtanut tilanteeseen, jossa sokeritehdasta ei ole voitu käyttää täydellä teholla, sillä raaka-ainetta ei ole ollut tarpeeksi.
Kun tehtaalla pystytään tuottamaan enemmän sokeria, kiinteät kulut sokeritonnia kohti ovat pienemmät.
”Teollisuus ratkaisee viljelyn jatkumisen”, kokemäkeläinen Otso Heikola toteaa. Hän kotitilallaan on viljelty sokerijuurikasta 70-luvulta asti.
”Teollisuus antaa viestiä, että viljely jatkuu. Hintapolitiikka on nyt hyvä. Näen viljelyn jatkumisen valoisana.”
Sokerijuurikas on monelle viljatilalle hyvä mahdollisuus parempaan tuottoon, uskoo Heikola.
Eurooppalaisten juurikkaanviljelijöiden järjestön Ciben viljelytekniikkaa käsittelevä kokous keräsi yli sata osallistujaa Turkuun 6.–7.11.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
