Merijärveltä kädenojennus asukkailleen: Lumenauraus jokaiseen talouteen, kesäkunnossapidossakin avustetaan

Lumenauraus tuo Mikko Salmulle vaihtelua maatilan arkeen. Se on myös palvelutyötä, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Kuva: Hanna Perkkiö

Kun lumipyry tuprauttaa pikkutiet umpeen, Mikko Salmu käynnistää traktorin ja lähtee urakoimaan. Salmun aurausalueeseen kuuluu Merijärven kunnan itälaidalla sijaitsevia yksityisteitä, ja välimatkoineen kierrokselle kertyy mittaa noin 70 kilometriä.

Reitin varrelta löytyy niin maatiloja, muualla työssä käyviä kuin kotona asuvia ikäihmisiäkin. Kaikille teiden kunto on tärkeää arjen sujumiseksi. Täällä auraaja saa harvoin haukkuja työstään, päinvastoin.

”Välillä pyydetään kahvillekin, jos ollaan vailla juttuseuraa. Kun on valinnut syrjäseudulla asumisen, niin palvelu otetaan yleensä tyytyväisenä vastaan ja palautekin on asiallista”, Salmu toteaa.

Salmu on yksi kuudesta urakoitsijasta, jotka auraavat Merijärvellä yksityisteitä. Kunta tarjoaa aurauspalvelun jokaisen vakituisen asukkaan talouteen matkasta riippumatta ja avustaa myös kesäkunnossapidossa. Hieman yli tuhannen asukkaan kunnan budjetissa on tienhoitoon varattu tälle vuodelle 92 000 euroa.

Pienissä kunnissa jokaisesta asukkaasta halutaan pitää kiinni, ja uusiakin houkutellaan eri keinoin. Salmu on myös keskustan kunnanvaltuutettu ja toteaa, että yksityisteiden auraus on keino tukea maalla asumista ja työntekoa.

”Sivukylillä on työpaikkoja, maatiloja ja isoja kiinteistöveronmaksajia. Auraus on asukkaille merkittävä ja konkreettinen palvelu.”

Aurausurakka vie Salmulta kerrallaan viidestä kuuteen tuntia lumimäärän mukaan. Sen jälkeen työpäivä jatkuu navetassa.

”Jos aamukolmelta lähtee auraamaan, niin yhdeksäksi ehtii navettaan. Tämän kokoisen alueen pystyy hoitamaan, vaikka tekee samalla muutakin työtä. Tuohan se vaihtelua arkeen, saa nähdä samalla ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia.”

Päätyönä Salmulla on jo kymmenen vuoden ajan ollut karjanhoito. Maatalouskoulun jälkeen hän oli kotitilalla renkipoikana, kunnes tuli tilaisuus ostaa peltoja naapurin isännältä. Vuonna 2013 Salmu ryhtyi yrittäjänä pyörittämään vasikkakasvattamoa.

Nyt tilanhoidossa on apuna myös puoliso Noora Salmu. Kolmekymppinen pariskunta on pitänyt yhtä vuodesta 2019, ja perheen esikoinen on nyt kolmevuotias.

Noora ja Mikko Salmun kunnostamassa navetassa vasikoilla on väljästi tilaa. Puolen vuoden iässä ne lähtevät seuraavaan paikkaan jatkamaan kasvuaan. Kuva: Hanna Perkkiö

Vuosi sitten puntarissa oli isoja asioita. Vanha navetta oli kalliin remontin tarpeessa, ja koko tilanpidon jatkaminenkin oli pohdinnan alla. Läheltä keskustaajamaa löytyi lopulta kahdeksan vuotta tyhjillään ollut, mutta yhä hyväkuntoinen navettarakennus, ja ratkaisu oli siinä.

Salmut tekivät kaupat viime kesänä, ja remontoivat navetan kohtuuhinnalla käyttökuntoon. Atrian välikasvattamona toimivalla tilalla asuu tällä hetkellä vajaat sata sonnivasikkaa, ja määrä on kasvamassa noin 150:een. Viljelyssä on vuokramaat mukaan lukien 64 hehtaaria, ja parin vuoden ajan on tehty myös koneurakointia.

Merijärvi on yksi niistä kunnista, joissa kunta maksaa yksityisteiden aurauksen. Käytäntö vaihtelee paikkakunnittain. Kuva: Hanna Perkkiö

Mikko Salmu toteaa, että tilakoon kasvattamiseen ei ole suurta hinkua eikä tarvettakaan. Numerot ovat tähän asti osoittaneet, että pienimuotoinenkin toiminta voi olla kannattavaa.

”Meillä on se etu, että ei ole ollut tarvetta isoihin investointeihin tai konekannan kasvattamiseen. Pieni tila on notkea hoidettava, ja tarvittaessa perheenjäseniltä saa aina apua.”

Salmu toteaa, että Merijärvi on tänä päivänä elinvoimainen maatalouspitäjä. Koko kunnassa tehtiin uusjako vuosikymmeniä sitten, maita on hoidettu hyvin, ja tiestö on pidetty kunnossa. Toki tilojen määrä täälläkin on vain murto-osa takavuosikymmenien luvuista.

Merijärvellä monet aktiiviviljelijöistä ovat Salmujen tapaan nuoria. Helpoin tie se ei aina ole, ja keinot pärjäämiseen on itse löydettävä.

”Ajattelen niin, että pitää osata käyttää ne kortit, jotka annetaan. Tähän ammattiin liittyy myös kutsumusta, ja omalla työllä on iso merkitys. Ja onhan maaseutu mukava elinympäristö. Täällä ei olla kellon orjia, vaan töitä tehdään silloin kun pitää, ja omien ideoiden toteuttamisellekin on tilaa”, Mikko Salmu toteaa.