Kolme nautaa hävisi loppiaisen aikana jäljettömiin: "Varkaus tuntuu käsittämättömältä"

Nautavarkaudet ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia. Kuvan lehmät eivät liity tapaukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaksi nautaa katosi jaloittelutarhasta Taivassalossa viime viikolta. Aita on ollut ehjä ja portti kiinni, eikä eläimiä ole etsinnöistä huolimatta löytynyt lähialueelta. Häviäminen havaittiin loppiaisena.

Myös Siikajoella hävisi lehmä mutta sisältä navetasta. Häviäminen havaittiin loppiaista seuraavana päivänä. Navetan ovet olivat olleet suljettuina.

Poliisi ei käynyt Taivassalossa paikalla mutta se epäilee, että naudat on anastettu. Omistajan mukaan kyseessä olevat yksilöt olivat nuorkarjaa: toinen oli keväällä poikiva hieho, toinen vähän nuorempi. Eläimet olivat kuitenkin niin kookkaita, ettei niitä molempia saisi mahtumaan esimerkiksi pakettiautoon.

Epäillystä varkaudesta on jäänyt vähän merkkejä: laitumen portin luona on käynyt auto mutta siinä ei ainakaan huomattu sorkan jälkiä. Porttia varmistava naru oli sidottu huonosti: eri tavalla kuin isäntäpari sen tekee. Omistajat olettavat, että varkaus on tapahtunut yöaikaan, mutta siitä ei ole varmuutta. Lumisade on myös hämärtänyt jälkiä.

Omistajan mukaan on todennäköistä, että eläimet ovat valikoituneet varastettaviksi niiden lauma-aseman takia: ne ovat ehkä olleet vielä syömässä muiden eläinten jo asetuttua makuulle. Lihakarjana yksilöt eivät olleet erityisen kesyjä eivätkä olleet tottuneet autokuljetukseen, johon ne ovat varkaudessa joutuneet.

Siikajoelta hävinnyt lehmä oli sen sijaan kesy, ummessa oleva lypsylehmä. Poliisi ei ole vielä käynyt paikalla. Myös tämä varkaus olisi ajoittunut yöaikaan.

Sekä Siikajoen navetta että Taivassalon ulkoilutarha sijaitsevat muutaman kilometrin päässä asuinrakennuksista. Jälkeenpäin ajatellen molemmilla alueilla on näkynyt jonkin verran selittämätöntä liikennettä ja on todennäköistä, että varkaiden on ollut selvitettävä eläinten sijaintia ja hoitajien aikataulua ennen anastusta.

Molempien karjojen omistajat ovat nyt hankkineet karjasuojiinsa videovalvonnan.

"Varkaus tuntuu käsittämättömältä ja haluaisin uskoa johonkin luonnollisempaan selitykseen", taivassalolainen tuottaja kertoo.

"Oletan, että naudat eivät ole enää hengissä."

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Markkanen yhtyy näkemykseen.

"On todennäköistä, että eläimet on varastettu lihaksi. En muista toista nautavarkautta, mutta lammaspuolella näitä on tapahtunut jonkin verran."

Hänen mielestään laitumelta nappaaminen on ymmärrettävämpää, mutta eläimen häviäminen navetasta erittäin merkillistä. Rikosten todistaminen on vaikeaa, varsinkin ilman valvontakameroita.

"Valvontajärjestelmät ovat yleistyneet tiloilla huomattavasti. Se on vähentänyt luvatonta tuotantorakennuksiin tunkeutumista", Markkanen kertoo.

OP Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Teppo Rainingon kertoo, että varkaus kuuluu useimmissa tapauksissa sen korvaamien tapahtumien piiriin.

"Korvauksen määrää riippuu tapahtuman luonteesta ja vakuutussopimuksen tarkemmasta sisällöstä. Valtaosin tuotantoeläimet on vakuutettu niin, että ne ovat varkausturvan piirissä. Korvausperusteena voi olla käypä arvo, teurasarvo tai valittu vakuutusmäärä sen mukaan, millainen vakuutussopimus on tehty", Raininko tarkentaa.

"Vakuutuksesta riippuen voi vakuutusturvassa olla erilaisia silmälläpitovelvoitteita, joiden noudattaminen laiduntavien eläinten osalta on tietysti vaikeaa. Tällöin täytyy tapauskohtaisesti arvioida, missä määrin silmälläpitovaatimusta voidaan pitää kohtuullisena."

Esinevakuuttamisen perusperiaatteista poiketen laajoissa tuotantoeläinvakuutuksissa korvataan myös eläimen katoaminen.

"Katoamisesta puhutaan, kun ei tiedetä, mitä vakuutetulle omaisuudelle on tapahtunut; onko eläin karannut, varastettu vai joutunut suden suuhun", Raininko kuvailee.

"Katoamisvahingoissa ei ole silmälläpitovelvollisuutta, mutta omavastuu tai korvauskynnys voi olla suurehko, jolloin yksittäisestä eläimestä ei välttämättä saa korvausta."