Lannoitus lehtivihreän ja biomassan määrän mukaan
SALO (MT)
Lannoiterakeet ropisivat katsojien niskaan maanantaina Salon Halikossa. ”Näyttää toimivan”, totesi Toivon tilan isäntä lannoituksen tarvetta mittaavasta anturista.
Typen tehokkaaseen käyttötapaan tutustuttiin tapahtumassa, jonka Yara järjesti yhteistyökumppaneineen. Tapa on N-Sensor-teknologia, jolla voidaan määrittää kasvavan kasvin typentarve.
Teknologian käytännön toteutus on mittalaite traktorin katolla ja näyttöpääte ohjaamossa. Levittimen on oltava sen verran nykyaikainen, että se vastaanottaa järjestelmän antaman tiedon.
Laite lähettää valoa omasta valonlähteestään ja mittaa takaisin heijastuvan valon taajuutta. Sen perusteella laite laskee kasvuston lehtivihreän ja biomassan määrän.
Toivon tilalla Halikossa koealueena oli syysvehnäpelto, jolle levitettiin typpeä lisälannoituksena. Ennen liikkeelle lähtöä Marcus Fagerström syötti päätteelle lohkon kasvilajin ja kasvuasteen.
Ajaessa laite mittasi jatkuvasti kasvuston lehtivihreän ja biomassan määrää sekä vertasi tietoja siihen, mitä kasvuston pitäisi parhaimmillaan olla.
Vertailun tuloksena levittimelle siirtyi tieto levitettävän lannoitteen määrästä alle sekunnin viiveellä. Lohkon reunan kohdassa, jossa ei ollut kasvustoa, lannoiterakeiden tulon näki loppuvan hetkeksi. Isäntä Olli-Pekka Ruponen totesikin tyytyväisenä laitteen selvästi toimivan.
Tarkempi varmistus toiminnasta saatiin, kun Fagerström oli ajanut koko lohkon.
Ajosta valmistui kaksi karttaa, joista toinen kertoi lehtivihreän ja biomassan määrän lohkon eri kohdissa. Toinen kertoi levitetyn typen määrän.
Kun kukin alue lohkosta saa tarvitsemansa lannoitemäärän, sitä ei kerry maahan eikä huuhtoudu vesistöön. Lohkolle levitetyn typen määrä vaihteli nollasta viiteenkymmeneen kiloon hehtaarilla.
Ruponen oli vakuuttunut laitteen hyödyistä etenkin syysviljoilla: ”Minä olisin laittanut tasaisesti 30–40 kiloa. Lannoitetta jäi viereisellekin lohkolle.”
”Jos lähellä olisi urakoitsija, jolla on tämä laite, käyttäisin kyllä”, isäntä totesi.
Näytöslevityksen hoitanut Krokbyn tila urakoi yleensä Saaristomeren alueella.
”Tämä on helppo käyttää. Laite tuli meille viime viikolla, eikä se vaikuta ajamiseen ollenkaan”, kertoi Fagerström Krokbyn tilalta.
Toivon tila päätyi esimerkkitilaksi Baltic Deal -hankkeen kautta. ”Ajatukseni oli, että asioita voi tehdä fiksusti, eri lailla, ja olla esimerkkinä muille”, Ruponen kertoi. Tila on mukana myös muissa ympäristöhankkeissa.
”Hankkeiden myötä olen alkanut miettiä enemmän ympäristöasioita.”
Toivon tilan tapahtuman järjestäjinä olivat Yaran lisäksi Baltic Deal -hanke, Baltic Sea Action Group ja Raisio.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
